eetteri

Sisällöstä

Sosiaalisessa mediassa on ensinnäkin kysymys sosiaalisesti tuotetusta ja jaetusta sisältömediasta. Ihmiset jakavat ja vaihtavat informaatiota, kokemuksia, mielipiteitä, näkemyksiä, linkkejä - tekstinä, kuvina, audioina tai videoina keskustelupalstoilla, wikeissä, blogeissa, virtuaalimaailmoissa ja erilaisissa sosiaalisen median jakelupalveluissa. (Matikainen 2007.)

Identiteetistä

Sosiaalisen median palvelut voidaan nähdä identiteetin hallinnan ja rakentamisen välineinä. Ihmiset voivat rakentaa ja muovata omaa identiteettiään vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhteisöissä, ryhmissä ja joukoissa. Verkossa ihmisten sosiaalisen identiteetin representaationa toimivat sosiaalisen median palveluissa olevat profiilitiedot , joissa ihmiset kuvaavat keitä ja millaisia he ovat. Toisin sanoen profiilitiedot tarjoavat hänelle mahdollisuuden välittää arvojaan ja asenteitaan muille yhteisön jäsenille. (Vrt. boyd & Ellison, 2007.) Profiilitietojen perusteella toisten ihmisten on mahdollista tunnistaa yksilö sekä muodostaa mielikuva hänestä. Yksilön yksikäsitteinen tunnistaminen tietyssä kontekstissa on olennaista yksilöiden väliselle kanssakäymiselle. (Matikainen 2006, 115.) Kysymys on myös luottamuksesta ja arvostuksesta. Käyttäjien tuottamien sisältöjen luotettavuuden arvioinnissa on tärkeätä tietää kuka kirjoittaja tai puhuja on, mitä näkökulmaa hän edustaa, millainen maine hänellä. Sisällön tuottajan profiilitietojen liittäminen sisältöihin tukee iinformaation luotettavuuden arvioinnissa.

Yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta

Sosiaalisen median palveluiden sekä yhteisöllisten verkkopalveluiden keskeisenä tunnuspiirteenä on yhteisön muodostumista tai toimintaa tukevat toiminnallisuudet. Palvelut tarjoavat erilaisia yhteisön jäsenten välisten yhteyksien muodostumista ja kommunikointia tukevia toimintoja kuten esimerkiksi yksityisten ja julkisten viestien lähettäminen, kommentointi, erilaiset henkilöhakutoiminnot sekä yksilöiden välisiä yhteyksiä kuvaavia esityksiä (kaverilistauksia ym. havainnollistavia visualisointeja). (Vrt. boyd & Ellison, 2007; Lietsala & Sirkkunen 2008; de Souza & Preece 2004.)

Yhteisöllisestä toiminnasta ja kollektiivisesta älykkyydestä

Perinteisissä medioissa ihmiset ovat olleet informaatiosisältöjen vastaanottajia. Sosiaalisessa mediassa ihmiset yhä useammin ovat osallistujia ja aktiivisia tuottajia. Ihmiset tuottavat ja jakavat erilaisia sisältöjä, he rakentavat yhteisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisia sisältöjä, luokittelevat sisältöjä itselleen ja muille tagien avulla, suosittelevat ja arvioivat sisältöjä. Suuri joukko ihmisiä voidaan saada tuottamaan merkittävästi parempia ratkaisuja kuin mihin yksittäiset asiantuntijat pystyvät. Kollektiivista älykkyyttä (wisdom of crowds) hyödynnetään joukouttamisessa (crowdsourcing), jolloin ongelma, tehtävä tai työ ulkoistetaan suuren joukon ratkaistavaksi tai tehtäväksi avoimella kutsulla. (Hintikka 2008, 35.)

• boyd, d. m., & Ellison, N. B. (2007). Social network sites: Definition, history, and scholarship. Journal of Computer-Mediated Communication, 13(1), article 11. http://jcmc.indiana.edu/vol13/issue1/boyd.ellison.html
• Hintikka, K. A. 2008. Johdatus osallistumistalouteen - internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja osa 32. Helsinki: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
• Lietsala, K., & Sirkkunen, E. 2008. Social Media - Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedia Laboratory Net Series 17. Tampere: Tampere University Press.
• Matikainen, J. 2006. Identiteetti verkossa - yhteisöllisen vuorovaikutuksen näkökulma. Psykologia, 41(2), 112-122.
• Matikainen, J. 2007. Sosiaalisen median paradoksit. Helsingin yliopisto. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jmatikai/sosmpara.pdf
• Souza de, C. S., & Preece, J. 2004. A framework for analyzing and understanding online communities. Interacting with Computers, 16(3), 579-610.