Blogialustan valinnan haasteita

Blogien opetuskäyttöön voi liittyä monenlaisia ja monentasoisia haasteita. Haasteet voivat liittyä uudenlaisten työskentelytapojen tai pedagogisten toimintamallien omaksumiseen. Myös blogin käyttöönotto saattaa aiheuttaa päänvaivaa. On tehtävä strategisia valintoja mm. blogialustan suhteen huomioiden tekninen toimivuus, palvelun saatavuus ja käyttökelpoisuus puhumattakaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä tekijöistä. Blogin käyttöönotossa tai itse käytössä voi myös esiintyä erilaisia teknisiä ongelmia, jotka voivat olla haastavia ratkaistavaksi.

Ensimmäinen haaste, jonka blogin opetuskäyttöä suunnitteleva kohtaa, on blogialustan valinta. Verkko on pullollaan sekä kotimaisten että ulkomaisten palveluntarjoajien blogialustoja. Mikä niistä kannattaisi valita? Vai pitäisikö olla käytössä oma – opettajan tai oppilaitoksen - blogialusta? Eri vaihtoehdoilla on puolensa, ja blogialustan valintaa kannattaakin pohtia huolellisesti eri näkökulmista:

  • Blogialustan käyttöönotto tai asennus
  • Palvelun saatavuus (pysyvyys) sekä ylläpito
  • Tietoturva
  • Tietosuoja
  • Käyttöehdot ja muut sopimukselliset asiat
  • Blogin käyttökelpoisuus (käytettävyys, saavutettavuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen)

Kolmannen osapuolen tarjoama blogialustan käyttöönotto on useimmiten varsin vaivatonta. Tosin joissakin tapauksessa oppilaitoksen palomuurit voivat estää blogin käytön. Etuna on kuitenkin se, ettei blogialustan ylläpidosta tarvitse itse huolehtia. Tämä voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla myös ongelma. Blogin perustaja ja käyttäjät ovat ylläpidon suhteen täysin palvelun tarjoajan armoilla. Esimerkiksi tietoturvapäivitysten ajantasaisuudesta ei välttämättä ole mitään varmuutta kuten ei myöskään palvelun saatavuudesta tai teknisestä toimivuudesta. Palvelussa voi esiintyä teknisiä ongelmia, blogipalvelimen kuormittumisen myötä blogin toiminta voi hidastua merkittävästi. Blogipalvelu voi myös lakata yllättäen toimimasta. Käyttäjä ei voi tehdä oikeastaan muuta kuin lähettää palautetta palvelun tarjoajalle ja toivoa parasta. Blogialustan esim. Wordpressin voi toki myös itse asentaa omalle palvelimelle. Asennus ja ylläpito tietoturvapäivityksineen edellyttää kuitenkin vankkaa teknistä osaamista. Yleensä oppilaitokset eivät edes salli omien asennusten tekemistä tietoturvariskien vuoksi. Ihanteellisin ratkaisu opettajan näkökulmasta olisikin oman oppilaitoksen keskitetysti ylläpitämä blogialusta. Tukea sekä käyttöönottoon että teknisiin ongelmiin olisi saatavissa helposti, ja tietoturva ym. päivitykset olisivat astetta luotettavimmissa käsissä. Toki tämä vaatii resursseja, joita monissakaan oppilaitoksissa ei ole käytettävissä.

Blogialustaa valittaessa on kiinnitettävä huomiota myös palvelun tietoturvan tasoon, joka määräytyy pitkälti blogin käyttötarkoituksen mukaan. On eri asia, jos opettaja esim. pitää blogissa kurssipäiväkirjaa kuin että oppilaiden tai opiskelijoiden blogikirjoitukset ovat osa opintosuoritusta – ts. ne arvioidaan arvosanan antamista varten. Käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen on olennaista silloin, kun halutaan esim. varmistua siitä kuka viestin on kirjoittanut. Käytettäessä nimimerkkejä tai sallittaessa viestien kirjoittaminen tai kommentointi anonyymina, olisi opettajan tai palvelun ylläpitäjän pystyttävä selvittämään nimimerkin takana oleva käyttäjä esim. opintosuoritusten arvioimiseksi tai mahdollisten väärinkäytösten selvittämiseksi. Kuitenkin tulee kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjätiedot ovat vain niiden saatavilla, joilla on niihin oikeudet. Tietoturvaan kuuluu myös tiedon eheyden turvaaminen. Palvelussa olevat tiedot eivät saa muuttua tai kadota esim. ohjelmisto- tai laitevikojen tai toisen käyttäjän oikeudettoman toiminnan vuoksi. Tähän liittyy myös kysymys kiistämättömyydestä, jolla tarkoitetaan esim. sitä, ettei tiedon muokkaaja voi jälkikäteen kiistää omaa osuuttaan asiaan (Tietoturvalliseen yhteiskuntaan 2009). Tietoturvan tason ja ajantasaisuuden selvittäminen saattaa osoittautua haasteelliseksi käytettäessä kolmannen osapuolen ylläpitämiä blogialustoja. Miten opettaja voi esimerkiksi varmistua siitä, että oppilaan tai opiskelijan blogissa julkaistu arvosteltava harjoitusaine, esitelmä tms. pysyy tallessa sen ajan, mitä vastausten säilytysvelvollisuus edellyttää (esim. korkeakouluissa säilytysaika voi olla 6 kk tulosten julkistamisen jälkeen).

Myös riittävän tietosuojan taso riippuu blogin käyttötarkoituksesta. Kun oppilaat tai opiskelijat kirjoittavat tai kommentoivat blogiviestejä osana vaadittavaa opintosuoritusta, luonnollisesti tulee käyttäjät voida tunnistaa luotettavasti. Toisaalta oppilaille ja opiskelijoille tulee taata riittävä intimiteetti esim. sallimalla nimimerkkien käyttö. Opinnäytetöitä lukuun ottamatta opintosuoritukset kuten tenttivastaukset, portfoliot, harjoitusaineet, harjoitustyöt yms. eivät ole julkisia asiakirjoja. Oppilasta tai opiskelijaa ei voi pakottaa julkaisemaan niitä esim. Internetissä eikä niitä saa julkaista ilman tekijän lupaa. Toisaalta monissa blogeissa on mahdollista määritellä blogiviestien tai kommenttien näkyvyyttä esim. sallimalla blogin tai yksittäisen viestin näkyä vain rajatulle joukolle esim. blogiin rekisteröityneille käyttäjille.

Silloin, kun oppilaat tai opiskelijat rekisteröityvät blogin käyttäjäksi ja heistä kerätään tietoja, joiden perusteella heidät voidaan yksilöidä, on kysymyksessä henkilötietojen kerääminen. Tällöin tulee ottaa huomioon henkilötietolain asettamat vaatimukset. On hyvä huomata, että mitkä tahansa tiedot, joiden perusteella henkilöt voidaan tunnistaa ja yksilöidä kuten esim. tunnistettavia henkilöitä esittävät valokuvat tai videot, katsotaan henkilötiedoksi, jotka muodostavat henkilörekisterin. Lisäksi verkkopalvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voidaan joissakin tapauksissa katsoa muodostavan henkilörekisterin. Kun kysymyksessä on henkilörekisteri, tulee siitä laatia rekisteriseloste, joka on saatavilla esim. verkkopalvelun yhteydessä. Yleensä niin kauan kuin kaikki käyttäjät kuuluvat oppilaitoksen henkilöstöön, opiskelijoihin tai oppilaisiin ja blogialustaa ylläpidetään oppilaitoksen omalla palvelimella, voidaan esim. blogin käyttäjien henkilötiedoista muodostuvan henkilörekisterin katsoa olevan osa oppilaitosten olemassa olevia rekistereitä eikä erillistä rekisteriselostetta tarvitse laatia. On hyvä kuitenkin ottaa selvää tarvitaanko erillistä rekisteriselostetta tai tulisiko siinä tapauksessa, että rekisterin pitäminen on ulkoistettu, tehdä ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Lisätietoa tietosuojavaltuutetun toimiston esitteestä rekisterinpitäjälle: Ota oppaaksi henkilötietolaki! Henkilötietojen keräämiseen blogialustassa kannattaa suhtautua varauksella silloin, kun kysymyksessä on kolmannen osapuolen ylläpitämä palvelu. Yleensä näiden tietosuojakäytännöt ovat taustayrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisia – usein myös epäselviä ja vaikeaselkoisia. Haasteellista voi olla selvittää minne kaikkialle henkilötietoja luovutetaan, kuinka kauan tietoja säilytetään ja miten tiedot saa poistettua.

Blogialustan käyttöehdot kannattaa lukea ennen käyttöönottoa. Tyypillisesti käyttöehdoissa mainitaan lukuisia asioita, joista palvelun tarjoaja ei ole vastuussa, mutta on hyvä kiinnittää huomiota esim. siihen millaisia oikeuksia käyttäjä luovuttaa palvelun tarjoajalle omiin tietoihinsa (henkilötiedot tai verkon käyttötietoja) tai tuottamiinsa sisältöihin liittyen. Usein lisätessään valokuvia, videoita, tekstiä palveluun käyttäjä samalla luovuttaa palvelun tarjoajalle maailmanlaajuisesti kaikki oikeudet (mukaan lukien muokkaus- ja edelleen luovutusoikeudet) hyödyntää sisältöä palvelun markkinoinnissa. Palvelun käytön ehtona voi olla myös se, että palvelun tarjoaja saa käyttää täysin vapaasti käyttäjien tuottamia sisältöjä mihin tahansa käyttöön tai se, että käyttäjä suostuu vastaanottamaan mainoksia, tiedotteita tms. (esim. Facebook).

Viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpinä seikkoina blogialustaa valittaessa, on pohtia soveltuuko blogialusta ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan käyttötarkoitukseensa sekä tarkastella blogin käytön sujuvuutta – eli käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Ennen lopullista valintaa on hyvä pysähtyä miettimään mihin käyttötarkoitukseen blogia tarvitaan, miten sitä on ajateltu käytettävän ja ennen kaikkea mitä hyötyä siitä on opettajalle, oppilaille, opiskelijoille tai joillekin muille.

Jo etukäteen kannattaa miettiä tarvitaanko käyttäjäoikeuksien hallintaa ­ tarvitaanko eri käyttäjäryhmille erilaisia käyttöoikeuksia, kuka saa kirjoittaa tai kommentoida ja mitä, pitääkö blogiin kirjautua viestien lukemista, kirjoittamista tai kommentointia varten jne. Toiseksi on mietittävä halutaanko blogin, viestien tai kommenttien näkyvyyttä säädellä ja miten. Entä tuleeko blogiviesteihin voida liittää kuvia, videoita tai liitedokumentteja – tämäkään ei aina ole itsestään selvää. Neljänneksi on hyvä tarkastella miten blogissa tuetaan informaation löydettävyyttä. Tyypillisesti blogiviestit esitetään julkaisemisen ajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Kuitenkin kun viestejä alkaa olla paljon voi oikean viestin löytäminen olla vaikeaa. Viestien löytämistä helpottaa, jos blogissa on hakutoiminto tai viesteihin voidaan liittää avainsanoja tageja tai luokituksia. Ylipäätään on hyvä selvittää mitä mahdollisesti hyödyllisiä ominaisuuksia blogialustoissa on ennen kuin tekee lopullisen valinnan. Esimerkiksi mahdollisuus tallentaa koko blogin sisällöt varmuuskopiona vaikkapa omalle koneelle voi osoittautua hyödylliseksi ominaisuudeksi, käytettyjen avainsanojen esittäminen pilvenä voi helpottaa blogin sisältökokonaisuuden hahmottamista, monipuolinen wysiwyg -editori helpottamaan tekstien muotoilua, käyttäjien listaus ja toimivuus matkapuhelimella voivat myös joissakin tapauksessa olla hyödyllisiä ominaisuuksia.

0 Responses to “Blogialustan valinnan haasteita”


  1. No Comments

Leave a Reply

You must login to post a comment.