Author Archive for Anne-Maritta

Verkon markkinoistuminen

Published
by
Anne-Maritta
on 1.7.2011
in sosiaalinen media
. 0 Comments

Tietojen, kuvien, videoiden ja linkkien jakelu ja tuottaminen sekä vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa voi olla osa liiketoimintaa.

Houkutteleva sisältö
Käyttäjien tuottama ja jakelema sisältö on olennainen osa liiketoimintaa. Tietojen, kuvien, linkkien videoiden ym. vaihtaminen ja siihen liittyvä lisäarvo houkuttelee käyttäjiä. Myös kiinnostavan tiedon löydettävyyttä tuetaan kollektiivisesti. Käyttäjät liittävät erilaisiin sisältöelementteihin avainsanoja tageja, joiden avulla he luokittelevat sisältöjä itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Parhaimmillaan syntyy positiiivinen kehä - mitä enemmän sisältöä sitä enemmän se houkuttelee käyttäjiä, jotka tuottavat, jakavat ja luokittelevat sisältöjä jne. Koska sisällöt ovat pääosin käyttäjien tuottamia, niistä ei myöskään makseta. Tulot tulevat jostakin muualta. (Hintikka 2007, 23 -24; Matikainen 2007.)

Käyttäjien sitouttaminen
Houkuttelva ja lisäarvoa tuottava sisältö tuo käyttäjiä palveluun. Tarjoamalla käyttäjille tilaa ja mahdollisuuksia sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen houkutellaan käyttäjiä oman sisällön tuottamiseen. Edistämällä käyttäjien välistä vuorovaikutusta tarjoamalla välineitä kommunkointiin ja yhteyksien muodostamiseen ja siten tukemalla yhteisöllisyyttä voidaan sitouttaa käyttäjiä palveluun. Käyttäjistä tulee paitis sisällöntuottajia myös kuluttajia. Käyttäjien profiileja hyödyntämällä voidaan mainontaa ja markkinointiviestejä kohdentaa aiempaa paremmin sekä hyödyntämällä profiilitietoja. Myös käyttäjien verkkotoiminnasta kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää pyrittäessä kehittämään heidän tarpeitaan aiempaa paremmin vastaavia tuotteita ja palveluita. Tämä osaltaan edistää laadun kokemusta ja käyttäjäuskollisuutta. (Hintikka 2007, 23 -24; Matikainen 2007.)

Vertaismarkkinointi ja suosittelujärjestelmät
Sosiaalisen median palveluiden käyttäjät suosittelevat ja arvioivat erilaisia sisältöjä, mikä auttaa toisia käyttäjiä löytämään itseään kiinnostavia sisältöjä. Vertaismarkkinointi tarjoaa myös oivan mainontakeinon. Käyttäjille voidaan suositella tuotteita myös profiilitietojen, verkkokäyttäytymisen tai annettujen arviointien perusteella.

Mainonta ja markkinointi
Yritys voi osaa palvelusta mainostilaa ja siten markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan sosiaalisen median palveluiden käyttäjille. Mainoksia voidaan kohdentaa hyödyntämällä käyttäjien profiileista saatuja tietoja ja siten tehostaa markkinointiviestien osuvuutta. Tuotteita ja niiden mainoksia voidaan sijoittaa osaksi jaettavia sisältöjä esim. videosisältöjä. Lisäksi mainonnassa voidaan hyödyntää vertaistuotantoa ja vertaisarviointia, jolloin ns. tavalliset käyttäjät jakavat tuotetta tai palvelua koskevia viestejä blogeissa, wikeissä tms. sekä videoita YouTubessa, suosittelevat tuotteita ja palveluita keskustelupalstoilla ja erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. (Matikainen 2007.)

Joukkojen hyödyntäminen
Perinteisessä mallissa vain harvat tuottavat sisältöjä, joita kuluttajalla on mahdollisuus saada käyttöönsä vain maksamalla. Joukkotuotannossa laaja ihmisjoukko osallistuu tuotantoon tuottamalla pienen osan lopputuloksesta, joka on saatavilla käyttöön usein miten ilmaiseksi. Parhaimpia esimerkkejä tästä lienee Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/). Kun itse sisällöstä ei voida rahastaa, täytyy kehittää uudentyypisiä liiketoimintamalleja. esimerkiksi StarWreck (http://www.starwreck.com/), joka on ilmaiseksi saatavilla verkosta, mutta jonka oheistuotteita voi ostaa verkosta. (Hintikka 2008.) Joukouttaminen (crowdsourcing) , jolla tarkoitetaan työn tai tehtävän ulkoistamista suurelle joukolle avoimella kutsulla. Monet yritykset ovat valjastaneet joukkovoiman menestyksekkäästi oman tuote- tai palvelukehityksensä tueksi. Esimerkiksi

  • Lego Lego Digital Designer: Jokainen käyttäjä voi suunnitella omia legorakennelmiaan käytettävissä olevista rakennuspalikoista ja lopulta tilata siihen tarvittavat osat suoraan Legon palikkatehtaalta. Käyttäjä voi myös selata muiden tekemiä rakennelmia ja jakaa omansa muiden nähtäviksi. http://ldd.lego.com/
  • Sonera, Aivo by Sonera: Kaikki Aivo-palveluun rekisteröityneet käyttäjät voivat ehdottaa ideaa, äänestää muiden ideoita ja keskustella niistä. http://aivo.sonera.fi/aivo/?page_id=79
  • Nokia Beta Labs: http://betalabs.nokia.com/about

Mitä etua sosiaalisen median palvelut voivat tuoda organisaatioille? Esimerkiksi

  • uusia kohderyhmiä, joita ei muutoin tavoitettaisi
  • uusia tuotantomalleja, kuten innovoinnin massaulkoistaminen
  • uusia jakelumalleja, kuten vertaisverkot
  • uusia ansaintamalleja
  • uusia markkinoita uudentyyppisillä tuotteilla ja palveluilla
  • uusia ammatteja ja toimialoja. (Hintikka 2008.)

Lähteet:

Blogialustan valinnan haasteita

Published
by
Anne-Maritta
on 2.3.2011
in sosiaalinen media
. 0 Comments

Blogien opetuskäyttöön voi liittyä monenlaisia ja monentasoisia haasteita. Haasteet voivat liittyä uudenlaisten työskentelytapojen tai pedagogisten toimintamallien omaksumiseen. Myös blogin käyttöönotto saattaa aiheuttaa päänvaivaa. On tehtävä strategisia valintoja mm. blogialustan suhteen huomioiden tekninen toimivuus, palvelun saatavuus ja käyttökelpoisuus puhumattakaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä tekijöistä. Blogin käyttöönotossa tai itse käytössä voi myös esiintyä erilaisia teknisiä ongelmia, jotka voivat olla haastavia ratkaistavaksi.

Ensimmäinen haaste, jonka blogin opetuskäyttöä suunnitteleva kohtaa, on blogialustan valinta. Verkko on pullollaan sekä kotimaisten että ulkomaisten palveluntarjoajien blogialustoja. Mikä niistä kannattaisi valita? Vai pitäisikö olla käytössä oma – opettajan tai oppilaitoksen - blogialusta? Eri vaihtoehdoilla on puolensa, ja blogialustan valintaa kannattaakin pohtia huolellisesti eri näkökulmista:

  • Blogialustan käyttöönotto tai asennus
  • Palvelun saatavuus (pysyvyys) sekä ylläpito
  • Tietoturva
  • Tietosuoja
  • Käyttöehdot ja muut sopimukselliset asiat
  • Blogin käyttökelpoisuus (käytettävyys, saavutettavuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen)

Continue reading ‘Blogialustan valinnan haasteita’

Käyttäjäsisältöjen laadukkuudesta

Published
by
Anne-Maritta
on 2.3.2011
in Käyttäjät, Laadukkuus and Sisältö
. 0 Comments

Käyttäjät eivät enää tyydy olemaan passiivisia informaatiosisältöjen vastaanottajia, vaan he haluavat myös tuottaa ja jaella itse luomiaan sisältöjä. Blogit, wikit sekä muut sisällönjakelu- ja kommunikointijärjestelmät tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden toimia oman elämänsä raportoijana, arjen journalistina, osallistuvana kansalaisena tai tiedon tuottajana. Kirjoittelin jokin aika sitten Openrisk- blogiin pohdintaa siitä miten sitten käyttäjien tuottaman sisällön laadukkuudesta voidaan varmistua tai  miten käyttäjäsisältöjen laadukkuutta voidaan edistää. Lue koko juttu!

Sosiaalinen media – mistä onkaan kysymys?

Published
by
Anne-Maritta
on 30.12.2010
in sosiaalinen media
. 0 Comments

Sisällöstä

Sosiaalisessa mediassa on ensinnäkin kysymys sosiaalisesti tuotetusta ja jaetusta sisältömediasta. Ihmiset jakavat ja vaihtavat informaatiota, kokemuksia, mielipiteitä, näkemyksiä, linkkejä - tekstinä, kuvina, audioina tai videoina keskustelupalstoilla, wikeissä, blogeissa, virtuaalimaailmoissa ja erilaisissa sosiaalisen median jakelupalveluissa. (Matikainen 2007.)

Identiteetistä

Sosiaalisen median palvelut voidaan nähdä identiteetin hallinnan ja rakentamisen välineinä. Ihmiset voivat rakentaa ja muovata omaa identiteettiään vuorovaikutuksessa toistensa kanssa yhteisöissä, ryhmissä ja joukoissa. Verkossa ihmisten sosiaalisen identiteetin representaationa toimivat sosiaalisen median palveluissa olevat profiilitiedot , joissa ihmiset kuvaavat keitä ja millaisia he ovat. Toisin sanoen profiilitiedot tarjoavat hänelle mahdollisuuden välittää arvojaan ja asenteitaan muille yhteisön jäsenille. (Vrt. boyd & Ellison, 2007.) Profiilitietojen perusteella toisten ihmisten on mahdollista tunnistaa yksilö sekä muodostaa mielikuva hänestä. Yksilön yksikäsitteinen tunnistaminen tietyssä kontekstissa on olennaista yksilöiden väliselle kanssakäymiselle. (Matikainen 2006, 115.) Kysymys on myös luottamuksesta ja arvostuksesta. Käyttäjien tuottamien sisältöjen luotettavuuden arvioinnissa on tärkeätä tietää kuka kirjoittaja tai puhuja on, mitä näkökulmaa hän edustaa, millainen maine hänellä. Sisällön tuottajan profiilitietojen liittäminen sisältöihin tukee iinformaation luotettavuuden arvioinnissa.

Yhteisöllisyydestä ja verkostoitumisesta

Sosiaalisen median palveluiden sekä yhteisöllisten verkkopalveluiden keskeisenä tunnuspiirteenä on yhteisön muodostumista tai toimintaa tukevat toiminnallisuudet. Palvelut tarjoavat erilaisia yhteisön jäsenten välisten yhteyksien muodostumista ja kommunikointia tukevia toimintoja kuten esimerkiksi yksityisten ja julkisten viestien lähettäminen, kommentointi, erilaiset henkilöhakutoiminnot sekä yksilöiden välisiä yhteyksiä kuvaavia esityksiä (kaverilistauksia ym. havainnollistavia visualisointeja). (Vrt. boyd & Ellison, 2007; Lietsala & Sirkkunen 2008; de Souza & Preece 2004.)

Yhteisöllisestä toiminnasta ja kollektiivisesta älykkyydestä

Perinteisissä medioissa ihmiset ovat olleet informaatiosisältöjen vastaanottajia. Sosiaalisessa mediassa ihmiset yhä useammin ovat osallistujia ja aktiivisia tuottajia. Ihmiset tuottavat ja jakavat erilaisia sisältöjä, he rakentavat yhteisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisia sisältöjä, luokittelevat sisältöjä itselleen ja muille tagien avulla, suosittelevat ja arvioivat sisältöjä. Suuri joukko ihmisiä voidaan saada tuottamaan merkittävästi parempia ratkaisuja kuin mihin yksittäiset asiantuntijat pystyvät. Kollektiivista älykkyyttä (wisdom of crowds) hyödynnetään joukouttamisessa (crowdsourcing), jolloin ongelma, tehtävä tai työ ulkoistetaan suuren joukon ratkaistavaksi tai tehtäväksi avoimella kutsulla. (Hintikka 2008, 35.)

  • boyd, d. m., & Ellison, N. B. (2007). Social network sites: Definition, history, and scholarship. Journal of Computer-Mediated Communication, 13(1), article 11. http://jcmc.indiana.edu/vol13/issue1/boyd.ellison.html
  • Hintikka, K. A. 2008. Johdatus osallistumistalouteen - internetin uusia taloudellisia toimintaympäristöjä. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja osa 32. Helsinki: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
  • Lietsala, K., & Sirkkunen, E. 2008. Social Media - Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedia Laboratory Net Series 17. Tampere: Tampere University Press.
  • Matikainen, J. 2006. Identiteetti verkossa - yhteisöllisen vuorovaikutuksen näkökulma. Psykologia, 41(2), 112-122.
  • Matikainen, J. 2007. Sosiaalisen median paradoksit. Helsingin yliopisto. http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jmatikai/sosmpara.pdf
  • Souza de, C. S., & Preece, J. 2004. A framework for analyzing and understanding online communities. Interacting with Computers, 16(3), 579-610.

Kiitos kuluneista vuosista!

Published
by
Anne-Maritta
on 29.12.2010
in Ajankohtaista
. 0 Comments

Vuoden 2010 päätyessä päättyy myöskin työni tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukihenkilönä TTY:llä. Työ on tarjonnut minulle oivan näköalapaikan teknillisen alan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittymisen ja arkipäiväistymisen tarkastelemiseen. Virtuaaliyliopiston ensimmäiseltä vuodelta 2001 mieleeni ovat jääneet videoidut luentotallenteet sekä opiskelijoille hankalia asioita eri tavoin havainnollistavat verkkomateriaalit, demot ja “jumppaohjelmat”, joista on jalostunut toimivia ja lisäarvoa tuottavia ratkaisuja myös nykypäivän verkko-opetukseen. Tänään taas ehkä eniten puhuttaa sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuudet ja haasteet. Liki kymmeneen vuoteen mahtuu siis paljon. Tieto- ja viestintäteknologia sekä kommunikointivälineet kehittyvät huimaa vauhtia muuttaen kommunikointitapojamme. Muutos heijastuu myös opetukseen ja opiskeluun asettaen paineita myös niiden muuttamiselle. Siltikin opetuksen perushaaste säilyy - miten auttaa opiskelijaa oppimaan asian helpommin, nopeammin tai syvällisemmin kuin se itse opiskellen olisi mahdollista (Vapailla vesillä 2000, 23).

Jatkan työskentelyä TTY:n Hypermedialaboratoriossa erilaisten verkkopalveluiden ja verkko-opetuksen kehittämis- ja tutkimushankkeiden parissa.

Menestystä tuleville vuosille ja Hyvää Uutta Vuotta 2011 toivottaen!

Trendejä ja megatrendejä

Published
by
Anne-Maritta
on 17.3.2010
in Kulttuurisuus and Tutkimus
. 0 Comments

Vaikka tulevaisuutta onkin vaikeaa mallintaa, on kaaoksesta löydettävissä säännömukaisuuksia, jotka saattavat ilmentää  tulevaisuuden  suuntauksia. Trendianalyysien avulla pyritään selventämään tulvaisuuden kehityslinjoja sekä ennustamaan esim. ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Taustalla on ajatus siitä, että
kehitys jatkuu samantyyppisenä edelleen ja siksi tulevasiuutta voidaan ennustaa käyttämällä tietoa menneestä.

Megatrendi käsitteen esitti 1982 John Naisbitt tarkoittaen universaaleja kehityspolkuja, jotka koskettavat laajoja ihmisjoukkoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa megatrendien analysointi on järjestelmällistä. Aineistoa megatrendianalyyseihin kerätään eri medioista.

  • What’s Next Trendmaps: Megatrendejä 2010-2015 ovat ikääntyminen, Idän voimistuminen, urbanisoituminen, paikallisuus, personoitavuus, yksilöllisyys, velkaantuminen, digitalisoituminen, kestävä kehitys, ilmasto muutos, levottomuus, epävakaisuus  http://www.nowandnext.com/?action=misc&subaction=trend_maps
  •  Web Trend Maps: Webin johtavia nimiä ovat Google, Yahoo, Microsoft, Apple, Wikipedia, Amazon, YouTube, Facebook, Twitter, The Pirate Bay, The New York Times, Firefox   http://informationarchitects.jp/wtm4/
  • Trendwatching.com -  Crucial Consumer Trends for 2010: 1. Business as unusual  2. Urbany 3. Realtime reviews 4. (F)luxury 5. Mass mingling 6. Eco-Easy 7. Tracking and alerting 8. Embedded generosity 9. Profile myning 10. Maturialism http://trendwatching.com/trends/