Tiistaina 10.11.09 VPKK:n luennolla oli keskustelua siitä miten testihenkilöt saattavat testitilanteessa pyrkiä käyttäytymään “hyvän testihenkilön” tavoin ja toimimaan kuten he olettavat testin johtajan haluavan heidän toimia. Ääriesimerkkinä mainitsin erään kokeen, jossa koehenkilöt antoivat toisille ihmisille voimakkaita, jopa tappavia sähköiskuja auktoriteetin (tässä: kokeen johtajan) niin pyytäessä. Selityksenä pidettiin koehenkilön halukkuutta ja pyrkimystä olla mieliksi auktoriteetille. Tämä Milgramin kokeena tunnettu sosiaalipsykologinen koe järjestettiin Yalen yliopistossa vuonna 1961. Testiin osallistuneille henkilöille kerrottiin, että testin tarkoituksena on tutkia lievien sähköiskujen vaikutusta oppimiseen, vaikka todellisuudessa kokeen tarkoituksena oli testata miten ihmiset tottelevat auktoriteettia.
Koehenkilöiden tehtävänä oli rangaista “oppijaa” antamalle hänelle 45 voltin sähköiskun, jos hän vastaisi väärin muistamista vaativaan tehtävään. Koetilanteessa “oppija” ei kuitenkaan tuntunut oppivan muistamaan haluttuja asioita, jolloin kokeen ohjaaja pyysi koehenkilöä antamaan “oppijalle” aiempaa voimakaampia sähköiskuja, jotta hän oppisi tehokaammin. Sähköiskun voimakkuutta nostettiin 15 voltin askelin. Kun sähköiskun voimakkuus oli 150 volttia, oppija alkoi huutaman tuskaisesti aina saadessaan sähköiskun (todellisuudessa hän näytteli). Koehenkilöistä 60 % jatkoi aina 450 volttiin saakka kokeen johtajan pyynnöstä huolimatta siitä, että heillä oli mahdollisuus keskeyttää koe milloin tahansa.
Kun Milgramin koe uusittiin vuonna 2008 Santa Claran yliopistossa, tulokset olivat samanlaisia kuin alkuperäisessä kokeessa. Myös ranskalaiset ovat toistaneet Milgramin kokeen.
Dokumentaristi Christophe Nick sekä ryhmä ranskalaisia psykologeja toteuttivat kokeen, jossa koehenkilöiden piti antaa sähköisku rangaistuksena toiselle kilpailijalle, jos tämä vastasi väärin hänelle esitettyyn tietokilpailu kysymykseen. Koejärjestelynä toimi tv-kisa “Le Jeu de la Mort” ja tarkoituksena oli selvittää miten moni koehenkilö jatkaa juontajan ja studioyleisön kannustuksesta voimakkaiden, jopa tappavien sähköiskujen antamista kanssakilpailijalleen.
Tuloksena oli, että 80% koehenkilöistä jatkoi 460 voltin sähköiskujen antamista siihen saakka kunnes kanssakilpailija näytti kuolevan (todellisuudessa kysymyksessä oli näyttelijä) .
Kyseinen tv-kisa esitettiin Ranskassa France 2 tv-kanavalla keskiviikkona 17.3.10.
Lue tarkemmin
YK selvittää informaatioyhteiskunnan tilaa arvioimalla maailman kaupunkien verkkosivustoja kerran kahdessa vuodessa. Tutkimuksen kohteena oli sata maailman ”digitalisoituneinta” valtiota, jotka valittiin sen perusteella kuinka suuri osa kansalaisista käyttää verkkopalveluita. Arvioinnin kohteeksi valittiin kunkin valtion asukasluvultaan suurimman kaupungin verkkosivustot. Arvioinnin näkökulmana oli sähköinen hallinta eli sähköiset palvelut ja e-demokratia. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietosuojaan (privacy/security), käytettävyyteen (usability), verkkosivuston sisältöön (content), sähköiseen asiointiin (services) sekä siihen millaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaupungin verkkosivusto tarjoaa kansalaisille (citizen participation). Ensimmäisellä sijalla oli Soul, joka on ollut ensimmäisenä myös vuosina 2005 ja 2003. Toiseksi sijoittui Hong Kong ja kolmanneksi Helsinki. Parhaimman arvion Helsinki sai verkkosivustonsa tietosuojasta (toinen sija) ja heikoimmat verkkosivuston sisällöstä ja sähköisestä asioinnista (molemmista kuudes sija). (Holzer & Kim 2008, 5 - 11.)
Tutkimuksessa selvitettiin myöskin maanosittain niiden kaupunkien osuus, joilla on viralliset kotisivut. Vuonna 2007 Oseaanian, Euroopan ja Etelä-Amerikan suurimmista kaupungeista kaikilla oli viralliset kotisivut. Aasian suurimmista kaupungeista 89% oli viralliset kotisivut, Pohjois-Amerikan suurimmista kaupungeista 70% ja Afrikan suurimmista kaupungeista 50% oli viralliset kotisivut. (Holzer & Kim 2008, 11.)
Lähde:
Holzer, M. & kim, S-T. 2008. Digital Governance in Municipalities Worldwide (2007). A Longitudinal Assessment of Municipal Websites Throughout the World. National Center for Public Performance, 2008 [viitattu 8.7.2008]. Saatavissa pdf-muodossa.
Julkaistu ensimmäisen kerran 5.4.2006
Eija Kaasinen (2005) esittelee väitöskirjassaan mielenkiintoisen mallin mobiilipalveluiden hyväksyttävyyden osatekijöistä “Technology Acceptance Model for mobile Services”. Hän mainitsee neljä keskeistä tekijää: palvelun havaittu arvo tai merkitys (perceived value of service), havaittu helppokäyttöisyys (perceived ease of use), luotettavuus (trust) ja havaittu helppo käyttöönotto (perceived ease of adoption).
Continue reading ‘Mobiilipalveluiden hyväksyttävyyden osatekijät’
Julkaistu ensimmäisen kerran 26.6.2006
Neljä asiantuntijaa Alina Kujansivu (Lappeenrannan kaupunki), Raino Vastamäki (Adage Oy), Reijo Juntunen (Näkövammaisten keskusliitto) ja Satu Ilta (Taideteollinen korkeakoulu) arvioivat pääkaupunkiseudun kuntien verkkosivuja käytettävyyden, esteettömyyden, graafisen ulkoasun ja sisällön näkökulmasta.
Parhaimmat pisteet kokosi Nurmijärven kunnan verkkosivut. Sivusto oli asiantuntijoiden mielestä graafiselta ulkoasultaan mielenkiintoinen ja sivuston käyttö onnistuu näkövammaiseltakin. Vaikka sisältö on laaja, liikkuminen sivustossa on helppoa selkeän navigointivalikon ansioista.
- Espoon sivusto arvioitiin parhaaksi sisällöltään. Sivusto sai kiitosta laajasta sisällöstä ja aidoista sähköisistä asiointimahdollisuuksista.
- Helsingin kaupungin sivut taas arvioitiin käytettävyydeltään parhaimmiksi.
- Tuusulan sivut saivat parhaat pisteett esteettömyydestä. Ainoa, missä merkkauskielen syntaksi on oikein ja sivut skaalautuvat täydellisesti.
- Nurmijärven sivut taas olivat ulkoasultaan raadin mielestä parhaimmat. Erilaiset ja mielenkiintoiset.
Lähde: Leivonniemi, S. Nurmijärven verkkosivu sai parhaan todistuksen. Kaupunki A 13. Helsingin Sanomat 26.2.2006. Verkkosivut.