Käyttäjät eivät enää tyydy olemaan passiivisia informaatiosisältöjen vastaanottajia, vaan he haluavat myös tuottaa ja jaella itse luomiaan sisältöjä. Blogit, wikit sekä muut sisällönjakelu- ja kommunikointijärjestelmät tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden toimia oman elämänsä raportoijana, arjen journalistina, osallistuvana kansalaisena tai tiedon tuottajana. Kirjoittelin jokin aika sitten Openrisk- blogiin pohdintaa siitä miten sitten käyttäjien tuottaman sisällön laadukkuudesta voidaan varmistua tai miten käyttäjäsisältöjen laadukkuutta voidaan edistää. Lue koko juttu!
Archive for the 'Laadukkuus' Category
Toukokuussa järjestettiin Helsingissä Esteettömyys koskettaa jokaista -seminaari 6. - 7.5.09. Kysymyksessä oli ESOK eli Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa
hankkeen kolmas esteettömyysseminaari. Kaksipäiväisessä seminaarissa oli monia mielenkiintoisia esitelmiä, jotka ovat löytyvät seminaarin kotisivuilta: http://esok.jyu.fi/koulutus/esok_seminar09/esitykset/
Omassa puheenvuorossani käsittelin aihetta miten saavutettavasta verkkomateriaalista hyötyvät eri tavoin toimintarajoitteisten käyttäjien ohella myös erilaisia päätelaitteita erilaisissa käyttötilanteissa käyttävät henkilöt. Pitämäni esityksen kalvot oli toteutettu perinteisen Power Point -esityksen sijaan HTML-sivuna. http://matriisi.ee.tut.fi/~tervakar/esitykset/2009/esok-tervakari.html
Esitys on toteutettu käyttäen W3C:n Dave Raggetin HTML-slidy kirjastoa. http://www.w3.org/Talks/Tools/Slidy/ Kysymyksessä on itse asiassa XHTML-dokumentti, jonka ulkoasu on määritelty CSS-tyylitiedostossa ja jossa hyödynnetään JavaScriptiä. Dokumentti on toki myös luettavissa, vaikka Java ja CSS-tyylit poistettaisiin käytöstä. Sekä CSS-tyylitiedoston että scriptin käyttö on sallittua seuraavien W3C:n lisenssiehtojen mukaisesti
- Ohjelmistolisenssi: http://www.w3.org/Consortium/Legal/2002/copyright-software-20021231
- Dokumenttilisenssi: http://www.w3.org/Consortium/Legal/2002/copyright-documents-20021231
Esityksen etuja ovat muun muassa:
- Esityskalvot ovat katsottavissa selaimella ja ovat luettavissa myös mm. mobiililaitteilla.
- Kirjasimen kokoa voidaan helposti suurentaa ja pienentää.
- Kuviin voidaan liittää tekstivastineet helposti (alt-teksti tai longdesc-teksti).
- Yksittäiseen kalvoon voidaan viitata suoraan verkko-osoitteella.
- Yksittäiseen kalvoon on helppo linkittää lisämateriaalia.
- Läpäisee ainakin saavutettavuuden automaattivalidaattorin esim. Cynthia Says, mutta toimivuutta ei ole käytännössä testattu esim. ruudunlukuohjelmalla.
Haasteita laajemmalle käytölle:
- Tiedoston muokkaaminen periaatteessa onnistuu esimerkiksi Dreamweaverillä, mutta on hieman haasteellista. Edellyttää joka tapauksessa jonkin verran tietämystä HTML-merkkauksesta (esimerkiksi on osattava korjata mahdolliset virheet HTML-dokumentissa).
- Esitys koostuu useammasta tiedostosta, joten esityksen lähettäminen s-postilla vaatii tiedostojen pakkaamista zip-paketiksi. Vastaavasti julkaistaessa esitys verkossa, täytyy palvelimelle siirtää useampi tiedosto.
Kaikista työkiireistä huolimatta ehdin kuin ehdinkin osallistumaan huhtikuun lopulla Aulangolla järjestettyyn ITK’09 konferenssiin. Kyseessä oli ITK:n eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 20-vuotisjuhlakonfernessi. Kaiken kaikkiaan Hypermedialaboratoriomme oli vahvasti mukana tilaisuudessa.
Omassa esityksessäni paneuduin pohtimaan miten uudenlaiset yksityisyyteen liittyvät uhat vaikuttavat ihmisten verkkokäyttäytymiseen ja siihen mitä he itsestään kertovat yhteisöllisissä verkkopalveluissa. Hypermedian opiskelijoilta eläytymismenetelmää hyödyntäen kootun aineiston analysoinnin pohjalta tunnistin viisi erilaista toimintamallia – toiminnan strategioita, joita yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttäjät valitsevat. Käyttäjän valitsema strategia heijastaa hänen suhtautumistaan yhteisöllisten verkkopalveluiden yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä indikoi millainen hän käyttäjänä: avoimesti toimiva ekstrovertti, luottavainen teknologiauskovainen, valvontaa sietävä, epäluuloinen anonyymi vai verkkoyhteisöistä pakeneva.
Kiinnostavaa olisikin selvittää onko toiminnan strategia enemmän tietoinen valinta kuin yksilön persoonallisuuteen liittyvä tekijä? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaisen toiminnan strategian henkilö valitsee? Tai miten eri käyttäjätyypit tulisi huomioida esim. opetuksessa käytettävissä yhteisöllisissä verkkopalveluissa?
Lue koko artikkeli ja katso esityskalvot (html-muodossa).
Kontrastin merkitys korostuu, kun verkkopalvelun käyttäjäryhmiin kuuluu eri-ikäisiä käyttäjiä. Iän myötä myös verkkokalvolle saapuvan valon määrä pienenee, joten käyttöliittymän kirkkaustasoon tulisi kiinnittää huomiota. Oman lisähaasteensa asiaan tuo näyttöjen erilaiset ominaisuudet. Esimerkiksi LCD -näytöt ovat huomattavasti perinteisiä kuvaputkinäyttöjä kirkkaampia). (Esim. Näsänen 2007, 21 - 22.)
Tekstin luettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat tekstin ja taustan välinen tummuusero (vaaleuskontrasti, vrt. fys. luminanssikontrasti) ja väriero (värikontrasti) sekä tekstin koko. Huomion kiinnittäminen pelkästään tekstin ja taustan värieroon ei riitä, sillä vaikka värikontrasti olisikin suuri, havainto- ja lukunopeus hidastuvat merkittävästi mikäli tummuusero pienenee. Toisin sanoen heikkonäköiselle ei riitä pelkkä suuri väriero, myös tummuuseron on oltava riittävä. Tekstin koko on myös oleellinen tekijä, sillä suurikokoista tekstiä tunnistetaan matalimmilla kontrasteilla kuin pientä tekstiä. Käyttäjällä tulisikin olla aina mahdollisuus suurentaa kirjasimen kokoa selaimen valikoista.(Näsänen 2001; Näsänen 2007.)
Suurin tummuusero eli vaaleuskontrasti on mustan ja valkoisen välillä (luminosity contrast ratio = 21:1), joten tekstin luettavuudeltaan kannalta paras ratkaisu on musta teksti valkoisella pohjalla. Kontrastin tulisi olla isolla tekstillä (kirjasinkoko väh. 18 pistettä) minimissään 3:1, mieluiten kuitenkin 5:1. Pienellä tekstillä kontrastin tulisi olla vähintään 5:1, mieluiten 7:1. (Esim. Understanding WCAG 2.0, 2008).
Lähteet:
- Näsänen, R. 2001. Visuaalinen käytettävyys - mitä näköaistin ominaisuuksia tulisi ottaa huomioon visuaalisten informaation esitystavan suunnittelussa. Työterveyslääkäri 2001, Vol. 18, Nro 4, 476 - 478.
- Näsänen, R. Visuaalisen käytettävyyden opas 2007 [online]. Helsinki: Työterveyslaitos - Aivot ja työ tutkimuskeskus, 2007 [viitattu 10.2.2009]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/85F6B4CF-9C0C-4482-AB43-48BF17DFDD77/0/Opas2007.pdf >.
- Understanding WCAG 2.0. 2008. W3C, päivitetty 11.12.2008 [vvitattu 10.2.2009]. Understanding Success Criterion 1.4.6. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.w3.org/TR/UNDERSTANDING-WCAG20/visual-audio-contrast7.html >
Iän myötä henkilön näön tarkkuus heikkenee. Tätä voidaan kompensoida riittävän suurella kontrastilla. Sinkkosen ym. mukaan paras ratkaisu ikäihmisille näyttäisi olevan musta teksti valkoisella pohjalla. (Sinkkonen ym. 2002, 82.) Sinisävyisiä värejä tekstissä tulee ainakin välttää. Värejä aistivista tappisoluista vain 4 % havaitsee sinistä valoa. Ikääntymisen myötä sinisten tappisolujen määrä vähenee. Lisäksi linssin kellastuminen iän myötä heikentää sinertävän värin havaitsemista. (Ibid., 156.) Siis pannaan kaikki siniharmaat tekstit.
YK selvittää informaatioyhteiskunnan tilaa arvioimalla maailman kaupunkien verkkosivustoja kerran kahdessa vuodessa. Tutkimuksen kohteena oli sata maailman ”digitalisoituneinta” valtiota, jotka valittiin sen perusteella kuinka suuri osa kansalaisista käyttää verkkopalveluita. Arvioinnin kohteeksi valittiin kunkin valtion asukasluvultaan suurimman kaupungin verkkosivustot. Arvioinnin näkökulmana oli sähköinen hallinta eli sähköiset palvelut ja e-demokratia. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietosuojaan (privacy/security), käytettävyyteen (usability), verkkosivuston sisältöön (content), sähköiseen asiointiin (services) sekä siihen millaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaupungin verkkosivusto tarjoaa kansalaisille (citizen participation). Ensimmäisellä sijalla oli Soul, joka on ollut ensimmäisenä myös vuosina 2005 ja 2003. Toiseksi sijoittui Hong Kong ja kolmanneksi Helsinki. Parhaimman arvion Helsinki sai verkkosivustonsa tietosuojasta (toinen sija) ja heikoimmat verkkosivuston sisällöstä ja sähköisestä asioinnista (molemmista kuudes sija). (Holzer & Kim 2008, 5 - 11.)
Tutkimuksessa selvitettiin myöskin maanosittain niiden kaupunkien osuus, joilla on viralliset kotisivut. Vuonna 2007 Oseaanian, Euroopan ja Etelä-Amerikan suurimmista kaupungeista kaikilla oli viralliset kotisivut. Aasian suurimmista kaupungeista 89% oli viralliset kotisivut, Pohjois-Amerikan suurimmista kaupungeista 70% ja Afrikan suurimmista kaupungeista 50% oli viralliset kotisivut. (Holzer & Kim 2008, 11.)
Lähde:
Holzer, M. & kim, S-T. 2008. Digital Governance in Municipalities Worldwide (2007). A Longitudinal Assessment of Municipal Websites Throughout the World. National Center for Public Performance, 2008 [viitattu 8.7.2008]. Saatavissa pdf-muodossa.