Viimeisen hypermedian tuotantoprojektin hallinnan työpajan yhteydessä nousi esiin kysymys käyttäjän (kuluttajan) kannalta kohtuuttomista ohjelmistojen lisenssisopimusten ehdoista. Välimäen (2006, 156 – 158) mukaan pätemättömiä sopimusehtoja ovat mm. kielto tehdä varmuuskopioita tai korjata ohjelmiston virheitä, yleensä myös ohjelmiston jälleenmyyntikielto. Kuluttajansuojalain (KSL 5:14 ref. Välimäki 2006, 158) mukaan ohjelmistolisensseissä tyypillinen vastuunrajoitus ”as is” ei ole ehdoton. Vastuunrajoitus ei ole pätevä, jos myyjä esimerkiksi myy ohjelmistoa katteettomin lupauksin tai jättää kertomatta ohjelmiston virheistä.
Lähde:
- Välimäki, M. 2006. Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisenssointi. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan juridinen perusta. Helsinki: Turre Publishing.
- Suomen säädöskokoelma: Kuluttajansuojalaki 38/1978
Luennollani heräsi keskustelu siitä, että minkä maan lakeja sovelletaan silloin, kun verkkopalvelun palvelin sijaitsee maassa X ja itse palveluntarjoajan kotipaikka on maassa Y. Ensimmäinen ajatus on se, että noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia mikäli sellainen on olemassa ja mikäli molemmat maat ovat ratifioineet ko. sopimuksen.
Continue reading ‘Kansainvälistä lainkäyttöä’
Jos valokuvaaja ottaa minusta valokuvan, niin mitä oikeuksia minulla on omaan kuvaani? Millä tavoin saan itse käyttää kuvaani? Tekijänoikeuden näkökulmasta tarkasteltuna tekijänoikeudet valokuvaan ovat valokuvaajalla. Valokuvasta ei siis saa valmistaa kopioita tai kappaleita (muuta kuin yksityiseen käyttöön) eikä näyttää niitä julkisesti ilman valokuvaajan lupaa. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin erityissäännöksiä, jotka koskevat valokuvaamalla valmistettua muotokuvaa. Muotokuvan tilaajalla on oikeus antaa kuva käytettäväksi sanomalehdessä, aikakauskirjassa tai elämänkerrallisessa kirjoituksessa, jollei valokuvaaja ole tätä erikseen kieltänyt. (TekijäL §40c; TekijäL §49a). Milloin sitten voidaan katsoa kysymyksessä olevan valokuvaamalla valmistettu muotokuva? En osaa sanoa.
Onko valokuvaajalla sitten oikeus käyttää valokuvaa haluamallaan tavalla? Valokuvaajan oikeutta käyttää jotakin henkilöä esittävää valokuvaa rajoittavat henkilötietoihin sekä yksityisyyden ja yksityiselämän suojaan liittyvät tekijät.
Lähteet:
- Suomen säädöskokoelma. Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL)
- Tekijänoikeusneuvoston lausunto 19/2002: Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa [online]. Helsinki: Opetusnmisteriö, 2002, [viitattu 26.2.08]. Saatavissa pdf-muodossa.
Julkaistu 10.2.2008 Luennoillani on viime aikoina käyty keskustelua siitä, millä ehdoin saa liittää henkilöä esittävän valokuvan verkkosivuille. Jos on saanut luvan valokuvaa esittävältä henkilöltä, asia lienee kunnossa. Entä muussa tapauksessa? Asia ei olekaan niin selvä kuin ensin luulisi. Perustuslaki turvaa jokaiselle kansalaiselle yksityisyyden suojan, jonka mukaan jokaisen henkilön yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu (Suomen perustuslaki 12§.) Lisäksi henkilötietolaissa säädetään erikseen henkilötietojen suojasta. Käytännössä pohdittavaksi tulee kaksi peruskysymystä: missä ylipäätään saa valokuvata henkilöitä ja millä edellytyksin valokuvaa saa käyttää. Continue reading ‘Valokuvia verkkosivuille?’