Kaikista työkiireistä huolimatta ehdin kuin ehdinkin osallistumaan huhtikuun lopulla Aulangolla järjestettyyn ITK’09 konferenssiin. Kyseessä oli ITK:n eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 20-vuotisjuhlakonfernessi. Kaiken kaikkiaan Hypermedialaboratoriomme oli vahvasti mukana tilaisuudessa.
Omassa esityksessäni paneuduin pohtimaan miten uudenlaiset yksityisyyteen liittyvät uhat vaikuttavat ihmisten verkkokäyttäytymiseen ja siihen mitä he itsestään kertovat yhteisöllisissä verkkopalveluissa. Hypermedian opiskelijoilta eläytymismenetelmää hyödyntäen kootun aineiston analysoinnin pohjalta tunnistin viisi erilaista toimintamallia – toiminnan strategioita, joita yhteisöllisten verkkopalveluiden käyttäjät valitsevat. Käyttäjän valitsema strategia heijastaa hänen suhtautumistaan yhteisöllisten verkkopalveluiden yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä indikoi millainen hän käyttäjänä: avoimesti toimiva ekstrovertti, luottavainen teknologiauskovainen, valvontaa sietävä, epäluuloinen anonyymi vai verkkoyhteisöistä pakeneva.
Kiinnostavaa olisikin selvittää onko toiminnan strategia enemmän tietoinen valinta kuin yksilön persoonallisuuteen liittyvä tekijä? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen millaisen toiminnan strategian henkilö valitsee? Tai miten eri käyttäjätyypit tulisi huomioida esim. opetuksessa käytettävissä yhteisöllisissä verkkopalveluissa?
Lue koko artikkeli ja katso esityskalvot (html-muodossa).
Henkilötietolain mukaan rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa mitä tietoja hänestä on tallennettu henkilörekisteriin. Kuinka usein tiedot voi pyytää tarkastettavakseen maksutta? Henkilötietolain (HetiL 523/1999) 25 §:n mukaan rekisterinpitäjä saa periä korvausta vain siinä tapauksessa, että edellisestä tietojen tarkastuksesta on kulunut aikaa vähemmän kuin vuosi. Toisin sanoen rekisteröidyllä on oikeus kerran vuodessa maksutta tarkastaa mitä tietoja hänestä on talletettu henkilörekisteriin.
Pyynnön henkilötietojen tarkistamisesta voi lähettää rekisterinpitäjälle sähköpostilla, jos sähköpostiviesti on digitaalisesti allekirjoitettu. Rekisterin pitäjän tulee voida varmistua tarkistusoikeutta käyttävän henkilöllisyydestä. Henkilötietolain (HetiL 523/1999) 28 §:n mukaan rekisteröidyn on esitettävä tarkistusta “tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona”.
Lähde: Suomen säädöskokoelma. Henkilötietolaki 523/1999 [online]. Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö. Helsinki: Suomen oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy [viitattu 16.3.09]. <URL: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 >
Julkaistu 10.2.2008 Luennoillani on viime aikoina käyty keskustelua siitä, millä ehdoin saa liittää henkilöä esittävän valokuvan verkkosivuille. Jos on saanut luvan valokuvaa esittävältä henkilöltä, asia lienee kunnossa. Entä muussa tapauksessa? Asia ei olekaan niin selvä kuin ensin luulisi. Perustuslaki turvaa jokaiselle kansalaiselle yksityisyyden suojan, jonka mukaan jokaisen henkilön yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu (Suomen perustuslaki 12§.) Lisäksi henkilötietolaissa säädetään erikseen henkilötietojen suojasta. Käytännössä pohdittavaksi tulee kaksi peruskysymystä: missä ylipäätään saa valokuvata henkilöitä ja millä edellytyksin valokuvaa saa käyttää. Continue reading ‘Valokuvia verkkosivuille?’