Käyttäjät

Erilaisten käyttäjäryhmien, etenkin niin sanottujen erityisryhmien, huomioiminen on saavutettavuuden ja esteettömyyden ydinkysymys. Käyttäjäryhmät voivat erota toisistaan joko ominaisuuksiensa perusteella tai käyttötilanteesta johtuen. Tämä on otettava huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan WWW-sivustoja ja palveluita sellaisiksi, että ne ovat kaikkien käytettävissä - siis esteettömiä ja saavutettavia.

Verkkopalveluista puhuttaessa esteettömyys eli saavutettavuus tarkoittaa yleisesti sanottuna sitä, että WWW-sivujen ja erilaisten WWW-pohjaisten palvelujen tulisi olla kaikkien käytettävissä. Käytettävyydestä saavutettavuus ja esteettömyys eroaa niin, että käytettävyys liittyy tyypillisen käyttäjän toimintaan tyypillisessä käyttötilanteessa. Saavutettavuus ja esteettömyys taas liittyvät siihen, että käyttäjinä voi olla myös epätyypillisiä käyttäjiä tai käyttö voi tapahtua epätyypillisessä käyttötilanteessa.

Bohman (2003) mainitsee, että tutkimusten mukaan jopa 20 prosentilla väestöstä on jonkinlainen vamma tai toimintakykyrajoite. USA:ssa eri tavalla vammaisia tai toimintakykyrajoitteisia henkilöitä tavanomaisen tietotekniikan käytön suhteen on lähes 30 miljoonaa. Kyseessä on niin suuri määrä verkkopalveluiden asiakaskuntaa, että sitä ei voi jättää huomioimatta verkkopalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa (Bohman 2003). Nielsen (2000) mainitsee, että tulevaisuudessa väestön ikääntyminen johtaa siihen, että esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys verkkopalveluissa kasvaa (Nielsen 2000).

Internet on tuonut vammaisille uudenlaisia mahdollisuuksia päästä käsiksi tietoon ja erilaisiin palveluihin. Muun muassa monet lehdet ovat luettavissa Internetissä. Myös monet palvelut ovat nykyään käytettävissä Internetissä. Jotta nämä mahdollisuudet toteutuisivat käytännössä, on verkkopalvelut ja -sivustot toteutettava kaikki käyttäjäryhmät huomioon ottaen. (Bohman 2003.)

Erilaisia ihmisiä - erilaisia käyttäjäryhmiä

Erilaiset käyttäjäryhmät voivat erota toisistaan mm. aistien, liikuntakyvyn, kielellisten valmiuksien sekä muiden fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien suhteen. Kyse ei siis ole pelkästään erilaisista vammoista ja vammaisuudesta, vaan tietyissä tapauksissa erityisryhmiin voidaan laskea kuuluvan esimerkiksi lapset ja ikäihmiset. (Korpela 2002.) Myös kielitaidon puutteellisuus voi olla tekijä, jonka perusteella ihminen jossakin tietyssä kontekstissa kuuluu erityisryhmään. Joskus käyttäjä kuuluu toteutuksen kannalta erityisryhmään jopa sukupuolensa tai koulutustaustansa vuoksi. Jokainen meistä voi siis jossakin tilanteessa kuulua erityisryhmään - ja jokaisesta voi muun muassa iän kertymisen myötä tulla erityisryhmään kuuluva.

Käyttäjät voidaan jakaa erityisryhmiin yksilön itsensä toimintakykyrajoitteiden, vammojen tai muiden tekijöiden mukaan erityisryhmiin esimerkiksi seuraavien tekijöiden perusteella:

näkövammaisuus
kuulovammaisuus
motoriset vaikeudet, mukaan lukien tuntoaistin häiriöt
kognitiiviset vaikeudet, mukaan lukien puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet
muut tekijät, esimerkiksi ikä, kulttuurierot jne.

(Include 2000 ja Nielsen 2000.)

Käyttötilanne ja erityisryhmään kuuluminen

Myös käyttötilanne voi olla perusteena sille, että käyttäjä kuuluu verkkopalvelun kannalta niin sanotusti erityisryhmään. Monet tilannesidonnaiset, tilapäiset tekijät aiheuttavat käytön kannalta samankaltaisia ongelmia kuin erilaiset toimintakykyrajoitteet ja vammaisuuden muodot (Korpela 2002).

Lisätietoa

Erilaisten vammojen ja tilannesidonnaisten ongelmien vertailu: (Gilman).

Tehtävät

Koskeeko saavutettavuus "vain" toimintarajoitteisia ihmisiä? Kuinka itse voisit hyötyä saavutettavasta verkkopalvelusta?
Keksi jokin käyttötilanne, jossa toimintakykysi on rajoittunut verkon palveluita käytettäessä.

Lähteet

Bohman, P. 2003. Introduction to Web Accessibility Saatavilla myös verkossa: http://www.webaim.org/intro/. Lähde luettu 22.12.2004
Gilman, A.S. Universal Design and the Grid working draft Saatavilla myös verkossa: http://trace.wisc.edu/docs/ud4grid/#_Toc4952203 … . Lähde luettu 22.12.2004
Syitä toimintakyvyn eroavaisuuteen 2000. TELEMATIIKKA projekti 1109 Saatavilla myös verkossa: http://www.stakes.fi/includef/impair.html. Lähde luettu 22.12.2004
Korpela, J. 2002. Esteettömyysopas Web-sivujen tekijöille Saatavilla myös verkossa: http://arkisto.tieke.fi/esteettomyysopas/. Lähde luettu 29.12.2005
Nielsen, J. 2000. WWW-suunnittelu