Laitteet

Verkkopalveluita käytetään nykyään hyvin monenlaisella päätelaitteella. Perinteisen kotitietokoneen lisäksi esimerkiksi kännykät ja PDA-laitteet tarjoavat vaihtoehtoisen tavan käyttää verkkopalveluita. Osalla käyttäjistä on fyysisiä rajoituksia ja laitteet joiden avulla he käyttävät verkkopalveluilta saattavat poiketa hyvinkin paljon perinteisestä näppäimistöstä ja hiirestä. Verkkopalvelun laiteriippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että verkkopalvelua pystyy käyttämään tarkoituksenmukaisesti riippumatta siitä välineestä, jonka avulla verkkopalvelua käyttää.

Perinteisesti verkkopalveluita käytettäessä päätelaitteena on graafisella www -selaimella varustettu kotitietokone ( PC, Mac), jossa sisällön katselu tapahtuu monitorista ja vuorovaikutteisuus ihmisen ja palvelun välillä tehdään näppäimistön tai hiiren avulla. Mahdolliset palveluun liittyvät äänet toistetaan tietokoneeseen liitettyjen kaiuttimien tai kuulokkeiden kautta. Kotitietokoneille vaihtoehtoiset päätelaitteet ovat kuitenkin yleistymässä.

Monista kännyköistä ja PDA -laitteista löytyy jo verkkopalveluiden käyttöön tarvittavia ohjelmistoja ja verkkoyhteys. Näiden laitteiden näytöt ja näppäimistöt poikkeavat kuitenkin pienemmän kokonsa ja ominaisuuksien puolesta perinteisestä kotitietokoneesta. Käyttöliittymään liittyvien ominaisuuksien lisäksi verkkoyhteyden nopeus saattaa vaihdella hyvinkin paljon eri päätelaitteissa.

Toisaalta monilla verkkopalveluiden käyttäjistä on fyysisiä rajoitteita, joiden takia heidän päätelaitteensa saattaa poiketa totutusta. Esimerkiksi näkövammaisella saattaa päätelaitteena olla pistekirjoitusjärjestelmä (Braille) tai puhesyntetisaattorilla varustettu ruudunlukuohjelma. Lisäksi monilla verkkopalveluiden käyttäjillä on henkilökohtaisia mieltymyksiä, joiden mukaan he haluavat vaikuttaa siihen miten verkkopalvelut toimivat juuri heidän päätelaitteissaan.

Laiteriippumattomuuden toteuttaminen on hyvin haastava ja monimutkainen asia eikä kaikki mahdolliset käyttölaitteet ja käytettävät sisällöt huomioivia kaikkiin verkkopalveluihin ratkaisuja ole vielä toteutettu. Laiteriippumattomien verkkopalveluiden toteuttamiseen liittyviä ohjeistuksia on kuitenkin olemassa ainakin W3C:n toteuttamana. Näitä käyttämällä on laiteriippumattoman palvelun toteuttaminen mahdollista. Ohjeet antavat myös kattavan kuvan siitä ongelmakentästä, joka aiheeseen liittyy.

W3C (Froumentin & al. 2006 ja Gimson & al. 2003.) on avannut laiteriippumattomuuden ongelmakenttää tarkastelemalla laiteriippumattomuutta kolmesta näkökulmasta:

Käyttäjä: Käyttäjällä tarkoitetaan palvelua käyttävää henkilöä sekä hänellä käytössään olevaa päätelaitetta. Päätelaitteeseen liittyy ominaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen miten käyttäjä kokee itse palvelun. Lisäksi käyttäjä voi henkilökohtaisilla valinnoillaan ja mieltymyksillään vaikuttaa siihen miten päätelaite esittää verkkopalvelun sisällön hänelle. Verkkopalvelun tuleekin pystyä huomioimaan käyttäjä sekä päätelaitteen ominaisuudet.
Sisällöt: Sisällöntuottajan suurimpana haasteena on tuottaa sisältöä, joka voi mukautua erilaisten käyttäjien ja päätelaitteiden tarpeisiin. Ongelmana on erityisesti se että uudenlaisia päätelaitteita kehitetään koko ajan eikä sisällöntuottaja voi välttämättä tietää kaikkien päätelaitteiden ominaisuuksia suunnitellessaan palveluaan. W3C on tehnyt katsauksen laiteriippumattoman sisällöntuotannon ongelmista (Froumentin & al. 2006.), johon on koottu ongelmien lisäksi vaatimuksia laiteriippumattomille sisällöntuotantotekniikoille. W3C on myös kerännyt tietoa erilaisista laiteriippumattomien sisältöjen toteuttamiseen soveltuvista tekniikoista ja käytännöistä (Froumentin & al. 2006).
Sisällönjakelujärjestelmä: Sisällönjakelujärjestelmällä tarkoitetaan laiteriippumattoman verkkopalvelun sitä osaa, joka välittää halutun sisällön käyttäjän päätelaitteeseen ja muokkaa sisällön käyttäjän laitteen ja/tai käyttäjän mieltymysten mukaiseksi. W3C on kerännyt tietoa erilaisista tekniikoista päätelaitteiden ominaisuuksien välittämiseksi verkkopalvelulle (Froumentin & al. 2006 ja Gimson 2002). Laitteen ominaisuuksien välittäminen on olennainen osa järjestelmää, jotta sisältö ja palvelu voidaan muokata päätelaitteelle sopivaksi.

Lisätietoa

W3C:n laiteriippumattomuus sivusto: (Froumentin & al. 2006).

Laiteriippumattomuuden perusteet: (Froumentin & al. 2006 ja Gimson & al. 2003.)

Freedom Scientific Jaws. Ehkä yleisin Windows-ympäristössä käytössä oleva ruudunlukijaohjelmisto: http://www.freedomsci.com/fs_products/software_jaws.asp

Fangs: The Screen Reader Emulator. Ruudunlukijan toimintaa tekstimuotoisena matkiva selainlaajennus Firefox -selaimeen: http://www.standards-schmandards.com/index.php?show/fangs

Tehtävät

Eräs esimerkki matkapuhelimissa käytettävästä internet -selaimesta on Opera Mini, jota pääsee myös kokeilemaan verkossa.
Tutustu selaimeen ja kokeile vaikkapa Tampereen teknillisen yliopiston kotisivua. Toimiiko hyvin?
Kokeile minkälaista on käyttää www-sivua ruudunlukijan avulla. Helsingin sivuja pystyy kuuntelemaan valitsemalla sivun yläreunasta Ääniversio-valinnan. Onko sivu samanlainen itse luettuna kuin ruudunlukijan kautta kuultuna?

Lähteet

www.w3.org Device Independence. Saatavilla myös verkossa: http://www.w3.org/2001/di/. Lähde luettu 5.10.2006
www.w3.org Device Independence Principles. W3C Working Group Note 01 September 2003. Saatavilla myös verkossa: http://www.w3.org/TR/2003/NOTE-di-princ-2003090 … . Lähde luettu 5.10.2006
www.w3.org Delivery Context Overview for Device Independence. W3C Working Draft 13 December 2002. Saatavilla myös verkossa: http://www.w3.org/TR/2002/WD-di-dco-20021213/. Lähde luettu 5.10.2006