Verkkopalvelun suunnittelu

Suunnitteluvaihe on verkkopalvelun toteuttamisen kannalta kriittisin vaihe. Suunnittelua helpottamaan on laadittu lukuisia suunnittelumalleja ja -menetelmiä. Suunnittelumallit auttavat suunnittelijaa jakamaan suunnitteluprosessin helpommin käsiteltäviin ja hallittaviin osa-alueisiin. Suunnittelumalleja voidaan soveltaa myös verkkopalveluiden arvioinnissa.

Suunnittelumallit ja -menetelmät

Verkkopalveluiden suunnitteluun on olemassa lukuisia eri suunnittelumalleja ja -menetelmiä. Monien suunnittelumenetelmien juuret ovat sovellussuunnittelussa ( software engineering).

Suunnittelumallin tarkoituksena on tukea käyttäjäänsä monimutkaisen ilmiön hahmottamisessa ja jäsentämisessä. Vakavaan tutkimukseen perustuva malli auttaa suunnittelijaa visualisoimaan suunnitteluprosessia sekä jakamaan sen helpommin käsitettäviin ja hallittaviin osa-alueisiin. Osa-alueet vaihtelevat hieman riippuen suunnittelumallista. Yleisimmin mainittuja osa-alueita ovat: määrittely, analysointi, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Moniin suunnittelumalleihin on sisällytetty myös arviointi. (Ryder 2003.)

Suunnittelumallit voidaan jakaa kahteen eri ryhmään:

Vaiheista rakentuvat mallit: Perinteisemmät mallit rakentuvat yleensä erilaisista perättäisistä vaiheista ( steps). Klassinen esimerkki tällaisesta mallista on ns, vesiputousmalli. Vesiputousmalli on yleensä selkeä ja suoraviivainen viedä läpi. Malli soveltuu pienimuotoisten toteutusten suunnitteluun. Ongelmana on kartoitusvaiheen aliarvioiminen, jolloin jo alkuvaiheessa saatetaan lähteä suunnittelussa "väärille raiteille". Vesiputousmallissa tuotokset saadaan käyttäjän arvioitavaksi varsin myöhäisessä vaiheessa. Prosessin loppuvaiheessa käynnistyvä peruutus saattaa tulla todella kalliiksi. (Mielonen & Hintikka 1998.)
Tekijöistä rakentuvat mallit: Uudemmat suunnittelumallit rakentuvat tekijöistä ( points), joihin suunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi ns. spiraalimalli korostaa suunnittelun kehämäisyyttä ja iteratiivisuutta. Suunnittelijan tulee kiinnittää huomiota samaan tekijään useassa eri suunnitteluvaiheessa. Spiraalimallin etuna on se, että ratkaisut rakentuvat vähitellen. Tarpeen vaatiessa muutoksia voidaan tehdä jo alkuvaiheessa. Ongelmana on taasen mallin hallinnan vaikeus. (Mielonen & Hintikka 1998).

Käyttäjien tarpeiden tunnistaminen

Verkkopalvelun käyttötilanteen ja käyttäjien tarpeiden määritteleminen yksiselitteisesti on erittäin haastavaa. Parhaiten käyttäjien tarpeista osaa kertoa käyttäjä itse. Sovellussuunnittelun alalla onkin kehitetty lukuisia menetelmiä, joissa pyritään ottamaan todellinen käyttäjä mukaan sovelluksen suunnitteluun. Tällaisia menetelmiä on mm. "Joint Application Design", "user-centered requirements analysis", "user-centered design", "many participatory design techniques" ja "Contextual Design". (Holzblatt & Beyer, 1993..)

Vaikka suunnittelumallit on tarkoitettu pääasiassa verkkopalveluiden toteuttamiseen voidaan niitä soveltaa myös valmiiden toteutusten arviointiin. Arvioitaessa suunnittelumallia käytetään "käänteisesti". Osa-alueita käytetään tarkistuspisteinä ja arvioidaan miten hyvin verkkopalvelun toteutuksessa on onnistuttu saavuttamaan suunnittelutavoitteet.

Lisätietoa

Saavutettavan verkkosivuston suunnittelu ja tuottaminen: (Huomioonottava... 2003).

Lähteet

Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams. Communication of AMC, 1993. Saatavilla myös verkossa: http://www.incent.com/resource/articles/teams.h … .
Huomioonottava verkkosivusto on helppokäyttöinen ja esteetön Essi - Esteetön sisällöntuotanto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla myös verkossa: http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/testaus/t2/. Lähde luettu 27.12.2004
Mielonen, S. & Hintikka, K.A. Web-palveluiden käytettävyys ja tuotanto. Suunnittelu. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, Mediastudio. Saatavilla myös verkossa: http://www2.uiah.fi/mediastudio/survey4/24.html. Lähde luettu 27.12.2004
Ryder, M. Instructional Design Models. Instructional Technology Connections. Denver: University of Colorado at Denver Saatavilla myös verkossa: http://carbon.cudenver.edu/~mryder/itc_data/idm … . Lähde luettu 27.12.2004