KORALLIRIUTAT |
| Tekijä: Satu Rusi ja Suvi Anttila 09:44:30 15/1/99
|
 1. Mitä ovat koralliriutat? 2. Riuttatyypit 3. Kallisarvoisimpia ekosysteemejä 4. Uhatuimpia ekosysteemejä 5. Uhkien lieventäminen 1. Mitä ovat koralliriutat? Koralliriutat ovat muutaman millimetrin mittaisten onteloeläimiin kuuluvien polyyppien muodostamia saaria ja särkkiä. Koralleja on jopa 30m syvyydessä, mutta ne saattavat myöskin kohota meren pinnan yläpuolelle. Koralleja on vain tropiikin valtamerien runsassuolaisissa ja kirkkaissa vesissä joiden lämpötila ei laske alle 18°C. Koralliriutat ovat maapallon vanhimpia ekosysteemejä; nuorimmatkin riutat ovat tuhansia vuosia vanhoja. Vaikka korallit ovat eläimiä, eivätkä kasveja, tarvitsevat ne silti auringon valoa hengissäsäilyäkseen. Niiden läpikuultavissa kudoksissa nimittäin elää miljoonia mikroskooppisen pieniä leviä, jotka tarvitsevat energiaa. Nämä leväkasvustot elävät isäntäeläimen eli korallin aineenvaihdunnan jätteillä ja tuottavat puolestaan happea ja ravintoa fotosynteesillä tämän käyttöön. Koralliriuttojen maantieteellinen levinneisyysalue rajoittuu kääntöpiirien väliselle vyöhykkeelle: Intian valtameren ja Tyynenmeren, Karibianmeren sekä Punaisenmeren alueelle. Intian valtameren ja Tyynenmeren alueen riutat ovat laajimpia ja monimuotoisimpia. 2.Riuttatyypit Kehäriutat eli atollit ovat renkaan muotoisia, laguuneja sisäänsä sulkevia koralliriuttoja. Eräät voivat olla läpimitaltaan jopa 50 km. Valliriutat ovat jatkuvia korallisaarijonoja, jotka reunustavat mantereita usein kymmenien kilometrien päässä rantaviivasta. Esimerkiksi Australian Iso valliriutta on kaukaisimmalla kohdallaan yli 260 km päässä rannikosta. Se on myös vanhimpia ja parhaiten voivia koralliriuttoja. Myös valliriutoilla on laguuneja. Rantariutat reunustavat merenrannikkoja rantaan saakka. Ne ovat vain muutaman kymmenen metrin levyisiä, koska rannikon läheisyydessä suolattomammassa vedessä koralliriutan olot ovat vähemmän suotuisat kuin kauenpana merellä. 3. Koralliriutat - kallisarvoisimpia ekosysteemejä Koralliriutat kuuluvat maailman monimuotoisimpiin ekosysteemeihin. Niitä on luonnehdittu valtamerien trooppisiksi sademetsiksi. Esteettisten arvojen lisäksi riuttoihin sisältyy huomattavia käyttämättömiä mahdollisuuksia, joista voi olla hyötyä erityisesti lääketieteelle. Riutat ovat myös mittaamattoman arvokkaita suojatessaan rantamaita meren eroosiovoimilta. Riuttojen idylliset näkymät laguuneineen ja hiekkarantoineen houkuttelevat turisteja alueille. Turismi ylläpitää alueiden taloutta, mutta aiheuttaa myös haittaa riutoille. Koralliriutoilla elää jopa kolmannes maailman kaikista kalalajeista, vaikka riuttojen levinneisyys on hyvin rajallinen. Koralliriuttojen kokonaislajimääräksi arvioidaan jopa yli 400 000 lajia. Terveiden riuttojen arvellaan kuuluvan valtamerien kaikista tuottavimpiin kalavesiin. Riutoilta saatu kokonaissaalis on arvioitu 4-8 miljoonaksi tonniksi vuodessa, mikä on noin kymmenesosa kaikesta ihmisravinnoksi pyydetystä kalasta. Eräiden arvioiden mukaan riuttojen osuus olisi jopa 20-25 % kehitysmaiden kalansaaliista. 4. Koralliriutat - uhatuimpia ekosysteemejä Suurin uhka koralliriutoille on ihminen. Ihmisen vaikutus on jatkuvaa, jolloin koralliriutat eivät ehdi toipua rasituksesta. Riutat kärsivät yleensä huononevan veden laadun, suoranaisen vahingoittamisen ja liikakäytön yhdistelmästä, joiden vaikutuksesta niiden monimuotoisuus ja tuottavuus vänevät . Uhkia aiheuttavat: * Hakkuut Rannan metsiköiden, kuten mangrovemetsien hakkuiden aiheuttamat maaperänsaasteet tukahduttavat riuttoja. * Tiheä asutus Yli puolet maapallon ihmisistä elää nykyään rannikkoseuduilla. Ihmisten muokkaamasta maaperästä, esimerkiksi maanviljelyksen sekä kaivostoiminnan lietteistä ja jätevesistä lähtöisin olevat ravinteet rehevoittävät merien rannikoita ja heikentävät riuttojen tilaa. Väestön kasvu lisää näitä ongelmia, koska esimerkiksi rakentaminen alueella lisääntyy. * Kalastus Riuttojen hitaasti kasvavat ja pitkäikäiset kalat ovat alttiita ylikalastukselle, koska niiden luonnollinen hedelmällisyys on alhainen. Afrikan dynamiittikalastus * Keräily ja turismi Massaturismi valtaa alaa lähes kaikkialla koralliriuttojen esiintymisalueilla. Turistien harjoittama korallien, simpukoiden ja kotiloiden osto ja keräily on useimmiten hallitsematonta. Joissakin tapauksissa turistit ja sukeltajat tappavat korallipolyyppeja kävelemällä riutalla. Hotellien viemäri- ja jätevedet ohjataan suoraan mereen, jolloin ne saastuttavat läheisiä riuttoja. * Ilmastonmuutokset Maailmanlaajuinen lämpeneminen ja otsonikerroksen oheneminen kuormittavat riuttoja. Ilmastonmuutoksien otaksutaan muuttavan sääoloja ja johtavan myrskyjen voimistumiseen, jotka puolestaan voivat muuttaa valtamerien tavallisesti vakaita virtauksia. Ilmakehän lisääntyvät hiilidioksidipitoisuudet voivat haitata polyyppien korallinrakennusta. Merivirtojen muutokset voivat vaarantaa riutat siellä , missä kylmät tai ravinnepitoiset vedet korvaisivat niiden nykyiset, koralleille suotuisat vesiolosuhteet. Esimerkiksi Tyynellämerellä vaikuttava El Nino -ilmiö nostaa pintaveden lämpötilaa ollen erittäin tuhoisa koralleille. Lisää El Ninosta Lisääntynyt UV-säteily saattaa vahingoittaa koralleja riuttojen matalilla kohdilla. 5. Uhkien lieventäminen Suurten korallien ja puuttuvien riutan osien uudelleenrakentaminen kestää jopa vuosisatoja, mutta tutkijat ovat havainneet toipumisen merkkejä jo vuoden sisällä, kun vedenlaatu on hyvä ja riutta on suhteellisen vapaa maa-aineksesta ja levästä. Suurin osa koralliriutoista voisi alkaa toipua, jos valtiot toteuttaisivat niiden suojelemiseen ja elvyttämiseen tähtäävää politiikkaa eli pyrkisivät vähentämään ihmisen vaikutusta. Rannikkoalueiden rakentaminen ja maankäyttö tulisi saada mahdollisimman järkeväksi. Valtioiden tulisi toimia yhteistyössä naapurialueidensa kanssa, jotta rannikkovesien laatu paranisi. Paikallisten päättäjien olisi säänneltävä turismia merellä ja maalla ja käytettävä osa voitoistaan suojeluun. Teollisuusmaat voisivat kartoittaa maapallon riutat satelliitti- ja lentokonelaitteistojen avulla, jolloin niiden tilaa voitaisiin seurata. Tärkeimpinä tavotteina on siis riuttojen hoidon ja suojelun lisääminen ja saasteiden vähentäminen. Lähteet: Ervasti, Veikko (1996). Terra Nova: Uhkien ja mahdollisuuksien maailma Brown, Lester R. (1993). Maailman tila 1993 Otavan Suuri Entsyklopedia 8 (1978) Wellin + Göösin Suomalainen tietosanakirja (1990) |