SAHEL NOIDANKEHÄSSÄ

Tekijä: Mustaniemi, L. Vuorenmaa, H. Lindstedt, C. 09:36:12 15/1/99


Sahel on Afrikan poikki kulkeva kasvillisuusvyöhyke, joka on 10. ja 20. leveyspiirien välissä. Se on 500 km leveä ja rajoittuu pohjoisessa Saharan autiomaahan ja etelässä Sudanin savannivyöhykkeeseen.LISÄTIETOA


1 KASVILLISUUS JA ELÄIMET
2 VÄESTÖ
3 UHAT
4 TULEVAISUUDEN PARANTAMINEN



1 KASVILLISUUS JA ELÄIMET
Sahel jaetaan sademäärän mukaan kolmeen vyöhykkeeseen; Saharaa lähinnä olevaan puoliaavikkoon ( sademäärä vuodessa 100-200 mm ), tyypilliseen Saheliin ( 200-400 mm ) sekä rehevään Sudanin Sahelin vyöhykkeeseen ( 400-600 mm ). Sadeaika on kesällä, jolloin lounasmonsuuni tuo kosteutta mereltä. Kuivakautena vallitsee koillispasaati Saharasta.

Tyypillistä kasvipeitettä on akaasiat ym. piikkiset puut sekä viljelyalueilla apinanleipäpuu. Kenttäkerroksessa on sadekauden jälkeen lakastuvia ruoho- ja heinäkasveja. Pohjoisen puoliaavikkoseudulla puusto muuttuu mataliksi pensaiksi.

Eläimistö määräytyy kasvillisuusalueittain. Esimerkiksi pieniä nisäkkäitä (päästäiset), kultakontiaisia, muurahaiskäpyjä, marakattiapinoita (paviaani), leijonia, leopardeja, shakaaleja, hyeenoja, antilooppeja, kirahveja, gaselleja, virtahepoja, puhveleita, norsuja ja linnuista ehkä tunnetuin on Länsi-Euroopassa kesiään viettävä pensaskerttu. Mainituista eläimistä suurinosa on savannin asukkeja.


LISÄÄ KASVILLISUUDESTA JA SATEISTA
VUOTUISIA SADEMÄÄRIÄ

2 VÄESTÖ
Sahelin asukasluku on yli 127 milj., joista noin 90% on lukutaidottomia. Alueella on useita eri kansanosia sekä heimoja. Ihmisiä kuitenkin yhdistää uskonnollisesti islam ja kielellisesti arabia. 1/10 asukkaista on paimentolaisia ja saman verran kaupunkilaisia. Loput asukkaista ovat maanviljelijöitä.

3 UHAT
Eroosioon ja sitä seuraavaan aavikoitumiseen on Sahelissa monia syitä. Kun kuivat alueet kytkettiin kaupallisiin talouksiin, Sahelin alueella aloitettiin rahakasvien viljely, jolloin ruokaviljan viljely jouduttiin siirtämään herkemmille ja kuivemmille alueille. Ennen maatalousväestön ja paimentolaisten toiminta oli tasapainossa ympäristön kanssa. Alueelle rakennettin kaivoja, joiden ympärille kehittyi pysyvä asutus. Karjalaumat kasvoivat suuremmiksi, jolloin laitumien parantamiseksi hakattiin metsää. Metsää hakattiin myös polttopuuksi. Puiden puuttuminen vahingoitti maaperää, koska ne sitovat maata, kosteutta ja ravinteita. Paljas maaperä on herkkää eroosiolle. Kasvillisuus säätelee myös pienilmastoa, joten sen puuttuessa myös ilman kosteus vähenee.
Kuivuuden aikana kulkusirkkojen loiset tai pedot vähenivät. Kulkusirkka laumat aiheuttavat viljelyksille tuhoa ja siten myrkytysten vaara lisääntyy.

Sahelin alueella on luonnostaan kuivia ja kosteita vuosia, joiden poikkeamat ovat suuret. 1950- ja 1960-luvuilla oli keskimääräistä runsaammat sateet. Tällöin maanviljely levittäytyi pidemmälle. Tämän jälkeen tuli kuivempia vuosia, jolloin sadot vähenivät rajusti. Nälänhätä alkoi 1973 ja jo 1985 oli noin 30 miljoonaa ihmistä avun tarpeessa. Nälänhätää pahentaa korkea väestönkasvu. Kasvu alkoi hygienian ja lääkintä huollon parannuttua. Kuitenkin ihmisten keskimääräinen elinikä on lyhyt, alueella on korkea lapsikuolleisuus sekä naisilla on huono asema ja he ovat kouluttamattomia eli väestön kasvua olennaisesti vähentävat asiat eivät ole muuttuneet. Liika laidunnus, puun kaato ja pysyvä viljely kuivilla alueilla johti
aavikoitumiseen. Tämän seurauksena Sahara laajeni 150 km etelään.


4 TULEVAISUUDEN PARANTAMINEN
Sahelin alueella on jo pitkään harjoitettu kehitysapua. Viranomaisten pitäisi kuitenkin muutta asenteitaan; ruoka-avun pitää olla vain väliaikaista sekä esim. viljely menetelmiä kehitettäessä täytyy maan olot ja kulttuuri ottaa huomioon. Väestön kasvua voidan vähentää lapsikuolleisuutta alentamalla ja naisten koulutusta sekä asemaa parantamalla. Lukutaidon lisääntyminen, valistus ja terveyden huollon parantaminen auttavat myös. Kuivuutta voitaisiin vähentää käytännöllisellä kastelujärjestelmällä sekä kaivojen rakentamisella. Eroosiota on jo torjuttu arabikumipuiden istuttamisella, josta on myös tuloja paimentolaisille. Rahakasvi peltojen vaihto ruokaviljelykasvien käyttöön. Polttopuutarhat kylien laitamilla auttavat puupulaan ja siten säästävät luonnon puita. Tällöin lantaa jää pelloille lannoitteeksi, koska sitä ei tarvitse käyttää polttoaineena. Ottamalla selvää alueen muista luonnonvaroista voitaisiin lisätä muita elinkeinoja maanviljelyn ohella.

LÄHTEET
Anttila, P., Ojanen, M., Puhakka, M. ja Vuorisalo, T. (1994). Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Ervasti, V., Paananen, J. (1996). Terra Nova-Uhkien ja mahdollisuuksien maailma.WSOY.

Järvinen, O. & Miettinen, K. (1994). Sammuuko suuri suku? Suomenluonnonsuojelun Tuki Oy.

Otavan Suuri Ensyklopedia 15. (1980).Otavan Kirjapaino.