lepakot

Tekijä: Laura Salminen 09:45:49 13/10/98





LEPAKOT
----------------------
Lepakkolajeja elää maapallolla kaikkiaan 925 lajia. Suomessa niitä on säännöllisesti kuusi. Lepakko on nisäkäs,
ja kaikenlisäksi ainoa lentävä sellainen.
Lepakoihin on liitetty monia uskomuksia. EUROOPASSA se on yhdistetty paholaisiin. Sitä pidettiin demonisena
olentona; vampyyrien tunnusmerkkinä. Antiikin ajoista lähtien useissa euroopan maissa oli tapana naulata
lepakkoja oviin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi.
Onneksi lepakoihin liitettiin myös hyviä uskomuksia Euroopassa: Espanjan Valenciassa ne ovat hyvän onnen
symboleita.
AMERIKASSA intiaanit suhtautuivat lepakoihin hyvin eri tavoin.Joillekkin heimoille lepakon näkeminen merkitsi
sadetta. Karibialla lepakkoa pidetään hyvänä eläimenä ja sen tappaminen on verrattavissa pyhäinhäväistykseen.
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain armeija harkitsi lepakkojen käyttämistä elävinä pommeina.
Asiasta tehtiin jopa kokeita mutta se hylättiin, sillä lepakot karkailivat omille teilleen.
AFRIKASSA on hyvin monenlaisia ennakkoluuloja lepakoita kohtaan. Tietyillä seuduilla lepakon pyydystäminen
merkitsi sairaan sukulaisen parantumista, Mustassa Afrikassa lepakon tappaminen on verrattavissa ihmisen
tappamiseen.
AASIASSA on paljon hyviä uskomuksia lepakoita kohtaan. Kiinassa lepakko on onnen symboli. Indonesiassa
lepakot ovat hyvän maineensa uhreja: kodin suojaamiseksi riittää, että hautaa lepakon talon neljään nurkkaan.
Timorin saarella lepakkoa pidetään taivaan portinvartijana.

Lepakkojen kehityshistorian alkulehtiä ei tunneta. Vanhimmat fossiilit on löydetty Euroopasta ja Australiasta.
Niiden iäksi on todettu 55 miljoonaa vuotta. Lepakkojen fossiililöydöt ovat harvinaisia, sillä ne maatuva nopeasti
kuoltuaan.Saksasta on löydetty maailman vanhimpiin kuuluvat lepakkofossiilit.

Lepakkojen luuranko on hyvin ihmisen luurangon kaltainen. Mutta toki erojakin löytyy. Lepakoiden jalat eivät
ole tarkoitettu kävlemiseen vaan kiinni pitämiseen, ne riippuvat niiden varassa pää alaspäin levätessään.
Jalkojen rakenne on varsin viisaasti muotoutunut sellaiseksi, että lepakon ei tarvitse jännittää mitään lihasta
riippuessaan. Suurin luuston ero ihmisen ja lepakon välillä on kädessä. Lepakon kyynärvarsi on pitkä, mutta
vielä pidempiä ovat sormien luut. Peukalossa on kynsi, jota lepakko käyttää apuna liikkuessaan. Muiden sormien
luut ovat hyvin pitkät. Ne pingottavat lepakon siipipoimun. Mikä se poimu sitten oikein on?
Poimu on pingottunutta ihoa, jossa on tukena päällekkäisiä jänne- ja lihassyykerroksia. Lihasten avulla
lepakot taittavat lentopoimunsa lennon jälkeen.
Lentopoimut ovat eri muotoisia eri lajeilla , mutta perusrakenne on kaikilla sama. Lepakoilla on myös häntäpoimu.
Lepakkolajeista 70% on hyönteissyöjiä.Kaikki Euroopassa asustelevat lajit kuuluvat juuri näihin. Hyönteisiä
syövien lepakoiden hampaat ovat pienet ja terävät.Osa lepakoista saalistaa isompia eläimiä kuten liskoja, hiiriä
pieniä lintuja, sammakoita ja pienempiä lepakoita . Etelä-Amerikassa elelevä kalastajalepakko käyttää
ravinnokseen pieniä kaloja.Vampyyrejä elää Etelä- ja Väli-Amerikassa. Ne ovat hyvin pienikokoisia ja elävät
hyvin paljon piilossa. Vampyyrit käyttävät ravinnokseen lihaa ja verta.
On myöskin hedelmiä syöviä lepakoita. Niillä on isot ja voimakkaat hampaat joilla ne saavat irti hedelmien
kuoret ja pääsevät käsiksi itse hedelmään. Suippokuonoiset lepakot nauttivat ateriakseen kukkisen mettä ja
siitepölyä.Kun lepakot ruokailevat kukassa, niiden turkkii tarttuu siitepölyä ja näin ne toimivat myös tärkeinä
pölyttäjinä.

Lepakko synnyttää muiden nisäkkäiden tavoin poikasia, jotka ovat kehittyneet kohdussa. Suomessa asuvat
lajit pariutuvat usein syksyllä.Koiraat esittävät silloin soidinta, johon kuuluu ihmiskorvin kuultavaa laulua.
Parittelun tapahduttua naaras säilöö ruumiissaan siittiöt hedelmöitystä varten. Hedelmöitys tapahtuu vasta keväällä
talvihorroksen jälkeen.Lepakon kantoaika on 4-8 viikkoa lajista riippuen. Alkukesän aikana naaras hakeutuu
yhdyskuntaan, jossa se perustaa muiden naaraiden kanssa "lastenhuoneen".Koiraat viettävät silloin aivan
yksinäistä elämää. Poikasen synnyttyä emo imettää sitä muiden nisäkkäiden tavoin.

Lepakot elävät varsin pitkään. Keskimääräinen elinikä on 10-vuotias.Vanhin todettu lepakko on elänyt 32 vuotta.

Lepakoilla on hyvä näkökyky. Suurlepakot käyttävät havainnoimiseen yksinomaan silmiä.Pienlepakoiden
ympäristön tarkkailu tapahtuu " kaikuluotaimen" avulla. Lentäessään se päästelee kimeitä ääniä. Kaiun sävystä
ja siitä kuinka pitkä aika kuluu kaiun kuulemiseen lepakko voi päätellä vapaan kulkureitin ja myös saaliin
sijainnin.Lepakon suunnistamiseen käyttämä ääni on hyvin korkea. Sitä ei kuule ihmiskorvalla.
Toki lepakot ääntelevät myös muillakin tavoilla. Nämä äänet ovat myös ihmisen kuultavissa.Näiden äänten
tarkoitus on kanssakäyminen toisten lepakoiden kanssa.

Suomessa elää vain muutamia lepakkolajeja. Pohjanlepakko on pohjoisen metsäalueen asukki.Se on maailman
pohjoisin lepakkolaji. Pohjanlepakon elinalueella on oltava puita joiden lähistöllä se voi saalistaa.
Pohjoisessa sen levinneisyys ulottuu aina napapiirille asti.
Korvayökkö on suhteellisen helppo erottaa. Lajin korvat ovat hyvin kookkaat ja ne näkyvät vaaleaa iltataivasta
vasten selvästi. Luonto on ihmeellinen, sillä korvayökön korvat ovat sopeutuma, jonka avulla se pystyy saalistamaan yökkösiä ja kehrääjiä.Nämä ovatkin sen pääravintoa. Korvayökön lentotapa poikkeaa myös muista lepakoista: se saalistaa usein lentäen ylöspäin tutkien näin puunrungon tarkkaan.Joskus korvayökön saattaa bongata lentämästä paikallaan. Siipat ovat myös yksi ryhmä joita tavataan Suomessa. Niistä yleisimpiin kuuluvat vesi-, viiksi- ja isoviiksisiippa. Vesisiipan käyttäytymisestä ja elintavoista voi jo hieman päätellä nimestäkin. Usein se lentelee aivan vedenpinnan yläpuolella laajoin kaarroksin. Viiksisiipat saalistavat metsissä, mutta viihtyvät myös peltojenlaitamilla. Joka tapauksessa alueella, jossa on ravintoa runsaasti saatavilla. Isoviiksisiippa viihtyy syvemmällä metsissä . Sen saalistusreviirinä toimii usein metsäaukea tai metsäniitty. Ovatko lepakot uhanalaisia? Hyvin vähän on tietoa siitä, miten uhanalaisia lepakot ovat. Keski-Euroopassa ollaan sitä mieltä, että lepakkojen määrä on romahtanut. Suomessa kaksi lajia luetaan uhanalaisiksi: korvayökkö ja Suomessa harvinainen ripsisiippa.