Maapallon metsävarat


Yleistä

Maapallon metsävarat ovat kovaa vauhtia hupenemassa. Joka vuosi hakataan 200000 neliökilometria maapallon metsistä. Se vastaa jalkapallo kentän kokoista hakkuualuetta joka sekunti. Maapallolla on metsiä enää vain 40 milj. neliökilometria, tämä on vain alla 30% koko maapallon pinta-alasta. Maapallon metsät jaotellaan pääsääntöisesti kolmeen tyyppiin trooppisiin metsiin, lauhkean vyöhykkeen sekametsät ja viileän vyöhykkeen havumetsiin.

Trooppiset metsät

Trooppiset metsät käsittävät 50 prosenttia maapallon kaikista metsävaroista. Sademetsien osuus tästä on puolet. Sademetsillä on tärkeä tehtävä hapentuottajina, niitä sanotaankin maailman keuhkoiksi. Sademetsiä on enimmäkseen päiväntasaajan alueella. Sademetsissä sataa vähintään 1500mm vuodessa ja vuoden alin lämpötila on 18 astetta. Suurimmat sademetsät ovat Brasiliassa, Kongon tasavallassa sekä Intiassa ja Indonesian alueella. Sademetsien kasvillisuus on kerroksellista. Sademetsissä voi olla tuhansia eliö- ja kasvilajeja pienellä aluella. Sademetsät muodostavat monimutkaisen eliöyhteisön, joka on helposti haavoittuva.
Sademetsien ravintoverkot voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Ne ovat toisiinsa erikoistuneet eliö- ja kasvilajit, jotka nimensä mukaan ovat riippuvaisia toisistaan. Jotkut lajit esim. käyttävät ravinnokseen vain yhtä kasvilajia. Toinen ryhmä on ns. liikkuvat linkit. Nämä eliöt ovat useimmiten toisia lajeja pölyttäviä eläimiä. Kolmas ryhmä sademetsien ravintoverkossa on avainlajit, jotka takaavat liikkuville linkeille ruuan, vaikka muuten ravinto olisikin vähissä. Tämän takia erityisesti nämä lajit ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä.
Muita trooppisia metsiä on savannimetsät. Ne sijaitsevat sademetsien reunoilla, joilla on myös yksi kuivakausi. Nämä metsät jaetaan kuiviin ja kosteisiin savanneihin. Jakona käytetään useimmiten maaperän kykyä pidättää vettä kasveille, kuin alueen sademäärää. Savannimetsissä kasvaa lähinnä puita ja pensaikkoa tai korkeaa ruohikkoa.
Kolmas trooppisten metsien tyyppi on mangrovemetsät. Nämä metsät ovat sademetsäalueen vuorovesi rannikoilla. Mangrovemetsiä on myös alueiden jokisuissa ja tulva-alueilla. Mangrovemetsä on tiheää pensasmaista kasvillisuus aluetta, jolla ei aluskasvillisuutta esiinny. Mangrovemetsien erikoisuutena on niiden sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin. Niille on kehittynyt monia keinoja selviytyä sekä tulva- että kuivuusajasta, kuten vahvat juuristot ja hengitysjuuret.

Sekametsät
Lauhkean vyöhykkeen metsät peittävät noin 25% maapallon kokonais metsäpinta-alasta. Lauhkean vyöhykkeen sekametsät sijaitsevat 30. ja 50. leveyspiirin välissä. Suurimpien alueiden keskiosissa on usein aroa tai jopa aavikkoa. Vuoristoisella vyöhykkeellä on sensijaan havupuita, joka muistuttaa sitten havumetsävyöhykettä. Sekametsät olivat ennen vain maatalouden tiellä ja 1800-l:n lopussa ne olivatkin jo melkein kadonneet kokonaan Euroopasta. Nykyään sekametsiä kasvatetaan ja hoidetaan ne ovat myös tehokkaasti teollisuusmaiden käytössä. Tärkeimmät sekametsää hyödyntävät valtiot ovat Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Itävalta.

Havumetsät

Maapallon kolmas metsäryhmä on viileän vyöhykkeen havumetsät. Havumetsä vyöhyke kulkee läpi Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjois-osien, joilla alueilla kylmimmän kuukauden keskilämpötila alle -3 astetta ja lämpöisimmän yli 10 astetta. Havumetsät peittävät 25 % maapallon metsäpinta-alasta. Havumetsä vyöhykkeellä esiintyy vain metsiä. Alueen metsissä kasvaa useimmiten vain yhtä puulajia. Havuketsä vyöhykkeen eloperäisessä maaperässä on paljon ravinteita, mutta ilmasto-olosuhteet rajoittavat metsien kasvua. Alueen pääpuulajeja ovat erilaiset kuusi- sekä mäntylajit.


Tekijä: Kari Ruissalo & Tero Leppänen 13:02:07 17/9/98