Viimeisen tuhannen vuoden kuluessa ihminen on levittäytynyt asumaan lähes joka puolelle maapalloa. Ominaista ihmiskunnalle on pyrkiä helpottamaan elämäänsä käyttämällä vaatteita, rakentamalla asumuksia suojatakseen itseään kylmyydeltä ja petoeläimiltä, syömällä runsaasti ja siirtymällä paikasta toiseen nopeasti.
Taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi ihmiskunta on aina janonnut kauneutta luomalla taidetta, kuvia, musiikkia ja tanssia. Ihmisen mukavuudenhalun myötä on syntynyt kulttuureja. Laajassa merkityksessä kulttuurilla tarkoitetaankin kaikkea ihmisen luomaa rakennuksista muotivaatteisiin, autoista ydinfysiikan kaavoihin, ja uutisista rock-musiikkiin.
Helpottaakseen elämäänsä entisestään ihminen on ottanut luonnossa esiintyvän energian käyttöönsä. Opittuaan säilyttämään ja siirtämään energiaa ihminen on ryhtynyt lämmittämään asumuksiaan, tuottamaan alati monimutkaisempia hyödykkeitä ja tappamaan vihollisiaan entistä tehokkaammin. Energian ihminen on siis ottanut käyttöönsä kuluttaakseen ympäröivää luontoa voidakseen paremmin ja taatakseen kulttuurinsa säilymisen.
Kulutettaessa ympäröivää luontoa on syntynyt ongelmia, joita on alettu kutsu ympäristöongelmiksi. Kuvaavaa on, että ongelmaksi jatkuva kulutus ja sen aiheuttamat saasteet todettiin vasta 1960-luvulla, kun ympäristöön päästetyt myrkyt ja päästöt alkoivat vaarantaa itse päästön aiheuttajan eli ihmiskunnan elämää. Jatkuvasta kulutuksen kasvusta ja saasteiden lisääntymisestä on tasapuolisesti saanut osansa niin ilmakehä, vesistöt ja maa-alueet kuin myös eläimet ja kasvit. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi ilmakehän kulutuksessa liikutaan jo nyt riskirajalla. Kukaan ei voi varmasti sanoa kuinka paljon ilmakehä enää kestää erilaisia päästöjä.
Myös merien ja vesistöjen saastumiseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty paljon huomiota. Jatkuvan väestönkasvun myötä näyttää kuitenkin siltä, että merien osaksi aiheutuva rasitus kasvaa myös jatkossa. Väestönkasvun myötä myös ihmiskunnan juomaveden tarve kasvaa entisestään.
Laajoja maa-alueita on ihmisen toimesta saatettu viljely- ja elinkelvottomaan tilaan. Aavikoituminen, maaperän köyhtyminen, saastuminen ja jätteiden määrän kasvu on joillakin alueilla edennyt niin pitkälle, että ihminen ei enää pysty korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa. Maaperän suojelemiseksi ja puhdistamiseksi on kuitenkin kehitetty myös useita tehokkaita menetelmiä.
Ilman, vesien ja maa-alueiden kulutus ja saastuminen on vaikuttanut kohtalokkaasti myös muihin eliöihin kuin ihmiseen. Lajien kokonaismäärä on vähentynyt ihmisen aiheuttamien sukupuuttoon kuolemisien johdosta. Tälläkin hetkellä uhanalaisia eläimiä on useita. Eläimiä ja kasveja ihminen on jo vuosisatoja käyttänyt oman hyvinvointinsa pönkittämiseksi. Kasveja ihminen käyttää mm. ravintona, vaatteiden raaka-aineena ja lääkkeinä. Myös eläimiä ihmiset käyttävät ravintona ja vaatteiden raaka-aineina. Varsinkin eläinten hyväksikäytön sijasta voitaisiin useimmiten käyttää kasviperäisiä tuotteita ja näin vähentää eläinten kärsimystä. Vähintään ihmiskunta voisi huolehtia siitä, että ihmisen tuotannon osaksi käyttämillä eläimillä on hyvät elinolosuhteet.
Kirjoittaja: Teemu Leinonen
- eli miten ympäristöongelma on syntynyt?
