Esityksen teknisestä toteutuksesta

Muutama maininta esityksen toteutuksesta:

• Käytössä on W3-konsortion Dave Raggettin HTML Slidy -kirjasto. Kiitos myös TTY:n tutkijalle, Jukka Huhtamäelle kirjaston hyödyntämiseen liittyvistä vinkeistä.
• Liikkuminen tapahtuu napsauttamalla hiirellä mihin kohtaan tahansa kalvoa tai painamalla välilyönti näppäintä. Eteenpäin esityksessä pääsee myös seuraavilla painikeilla: nuoli vasemmalle, nuoli oikealle, PgUp ja PgDn.
• Tekstin koon muuttaminen: Kun haluat suurentaa tekstiä, paina b. Kun haluat pienentää, paina s.
• Tulostaminen: Parhaan tuloksen saavutat, kun otat CSS-tyylit ja Javascriptin pois käytöstä ennen tulostamista. Paperia hukkaava tuloste syntyy, kun painat a-kirjainta ja tulostat.
• Lisää ohjeita: W3C Slide Shows in XHTML (englanninkielinen).

Saavutettavuus ja esteettömyys

• Suomalaisessa keskustelussa käytetään erilaisia termejä ja käsitteitä: saavutettavuus ja esteettömyys.
• Käsitteet ja termit eivät ole ehtineet vakiintua ja niitä on lainattu eri alueilta:
  • rakennetun ympäristön esteettömyys,
  • palveluiden saavutettavuus,
  • toimintarajoitteisten henkilöiden itsenäisen toimintakyvyn turvaaminen.
• Tässä saavutettavuudella tarkoitetaan verkkomateriaalien ja verkkopalveluiden toteuttamista siten, että niitä voidaan käyttää riippumatta henkilön toimintarajoitteista, käytettävistä päätelaitteista tai käyttötilanteesta.

(Turkki & Sinkkonen 2004)

Keskeisinä käyttäjäryhminä erityisryhmät

• Saavutettavan verkkomateriaalin keskeisinä käyttäjäryhminä ovat erityisryhmiin kuuluvat henkilöt, joiden toimintakykyä rajoittavat esim.
  • näkövammaisuus (sokeus, heikkonäköisyys, tässä myös: värisokeus),
  • kuulovammaisuus,
  • erilaiset motoriset vaikeudet, mukaan lukien tuntoaistin häiriöt,
  • kognitiiviset vaikeudet mukaan lukien puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet,
  • erilaiset lukihäiriöt,
  • oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuuden häiriöt,
  • muistihäiriöt sekä psyykkiset ongelmat.

(Saavutettavuus verkkopalveluissa 2006)

Kysymys on toimintarajoitteista

• Toimintarajoite voi olla esim. vamman tai sairauden aiheuttama pysyvä tai tilapäinen rajoite yksilön toiminnan tasolla.
• Mutta yksilön toiminnan mahdollisuuksia voivat rajoittaa myös muut tekijät kuten esimerkiksi
  • ikä (lapset ja vanhukset),
  • puutteellinen kielitaito,
  • erilainen kulttuuritausta,
  • medialukutaito,
  • tietokoneen käyttötaidot.

(Saavutettavuus verkkopalveluissa 2006)

Käyttäjien erilaiset laitteet

• Yleisimmin verkkomateriaalia käytetään kotitietokoneella, jossa on graafinen www-selain, iso LCD-näyttö, näppäimistö ja hiiri sekä kaiuttimet tai kuulokkeet äänen esittämiseen.
• Mutta verkkomateriaalin käyttäjällä voi olla päätelaitteena esim.
  • matkapuhelin,
  • kämmentietokone tai "miniläppäri",
  • (mustavalko)tulostin,
  • pistenäyttö,
  • puhesyntetisaattorilla varustettu ruudunlukija,
  • suurennusohjelma.
• Lisäksi käyttäjällä voi olla
  • käytössään erilaisia apuvälineitä (esim. erikoishiiret tai kytkimet),
  • henkilökohtaisia mieltymyksiä, joiden mukaan he haluavat vaikuttaa siihen miten verkkopalvelut toimivat juuri heidän päätelaitteissaan.

(Saavutettavuus verkkopalveluissa 2006)

Käyttäjät erilaisissa tilanteissa

• Käyttötilanteeseen liittyvät tekijät saattavat aiheuttaa samankaltaisia toimintarajoitteita kuin yksilöön liittyvät toimintarajoitteet.
• Ympäristöön liittyvää vaihtelua aiheuttavat mm. fyysinen ympäristö, resurssit, sosiaalinen ympäristö ja itse tilanteisiin liittyvät erot.
• Verkkomateriaalin käyttöä voivat rajoittaa useat tekijät:
  • Näkökykyyn liittyvät rajoitteet: pimeä, savuinen, sumuinen paikka tai pieni ja heikkolaatuinen näyttö.
  • Kuulemisen rajoitteet: meluisa paikka, hiljaisuutta edellyttävä paikka, puuttuvat äänentoistolaitteet.
  • Liikkumiseen liittyvät rajoitteet: suojapuvun tms. käyttö, pomppiva auto tms.
  • Kognition rajoitteet: väsymys, kova kuume.
  • Lukemisen rajoitteet (edellisten lisäksi): lukulasit hukassa, ei osaa kieltä.

(Vanderheiden 2000)

Käyttäjät, laitteet ja käyttötilanteet vaihtelevat

Saavutettavasta verkkomateriaalista hyötyvät monet käyttäjät.

• Kuvilla on tekstivastineet. Näkövammaisten ohella hyötyvät esim. mobiilikäyttäjät.
• Puhe on myös tekstinä. Kuulovammaisten ohella hyötyvät meluisassa tai hiljaisuutta edellyttävässä tilassa olevat käyttäjät sekä käyttäjät, joiden koneella ei ole äänentoistolaitteita.
• Informaation esittämisessä ei turvauduta pelkästään väreihin. Värisokeat käyttäjät hyötyvät ja informaatio välittyy myös mustavalkotulosteella.
• Navigointitapa on yksinkertainen. Ruudunlukuohjelmaa käyttävien ohella hyötyvät keskittymisvaikeuksista kärsivät henkilöt sekä kiireiset henkilöt.
• Riittävä taustan ja tekstin välinen kontrasti. Verkkomateriaali palvelee heikkonäköisten käyttäjien ohella myös ikäihmisiä ja heikkotasoista näyttöä käyttäviä henkilöitä.
• Tekstin ja elementtien koot määritellään suhteelliseksi. Heikkonäköinen henkilö ja valkokankaalle verkkomateriaalia heijastava voi suurentaa tekstiä helposti.
• Hiirellä valittavat kohteet määritellään riittävän suuriksi. Motorisista vaikeuksista kärsivien henkilöiden ohella hyötyvät verkkomateriaalia matkapuhelimella käyttävät henkilöt tai esim. junassa verkkomateriaalia lukevat henkilöt.
• Verkkomateriaalin sisältö ja ulkoasu on erotettu toisistaan. Eri päätelaitteille ja eri käyttötarkoituksiin voidaan määritellä erilaiset ulkoasut CSS-tyylitiedostojen avulla.

Saavutettavuuden merkitys tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja "ubiikkikäytön" kasvaessa.

(vrt. WCAG 1.0)

Saavutettavuus osa verkkomateriaalin laadukkuutta

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja laadukkuus on usean tekijän summa.

1. Verkkopalvelun käytön sujuvuus:
   • käytettävyys (usability),
   • saavutettavuus: mahdollisuus käyttää verkkopalvelua käyttötilanteesta, päätelaitteesta ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta (accessibility),
2. Verkkopalvelun hyödyllisyys (utility):
   • tavoitteen saavuttamisen tukeminen: merkityksellisten toiminto- ja asiointiprosessien tukeminen (mitä asiakas saa ja miten) sekä informaation laadukkuus (informaatioarkkitehtuuri, esitystapa, luotettavuus),
   • verkkopalvelun käytön tuottama hyöty eli lisäarvo (added value).

(vrt. Nielsen 1993; Silius ym. 2003; Silius & Tervakari 2007)

Kiitos mielenkiinnostanne!

Kysymyksiä!

Anne-Maritta Tervakari, tutkija
anne.tervakari@tut.fi
Hypermedialaboratorio
Tampereen teknillinen yliopisto

Lähteet