Luennon teemat

Suunnittelutyön dokumentointi

• Projektinhallinta ja dokumentointi (ei käsitellä tällä opintojaksolla)
• Tarjous ja toimeksianto
• Synopsis ja konseptisuunnitelma
• Asiakäsikirjoitus
• Tuotantokäsikirjoitus
• Muut dokumentit

Luennon tavoitteena on perehdyttää suunnittelutyön dokumenttityyppeihin. Dokumentteihin palataan kurssin kuluessa aika ajoin.

Dokumentointi -välttämätön paha?

Valokuva: Frank Jepsen CC-By-2.0

• Miksi pitäisi dokumentoida?
• Miksi dokumentointi on haastavaa?
• Mitä pitäisi dokumentoida?

Miksi pitäisi dokumentoida?

Dokumentointi

• palvelee projektin hallinnon, projektiryhmän ja tilaajan tarpeita,
• toimii tuottajan ja tilaajan välisen keskustelun tukena,
• tukee organisaation oppimista,
• tukee monin tavoin käytännön projektityöskentelyä, esimerkiksi
  • projektin yhteisen tavoitteen hahmottamisessa,
  • projektin etenemisen seurannassa,
  • vähentää henkilöriippuvuuksia,
  • ongelmanratkaisun tukena - ongelma on helpompi hahmottaa, kun ajatus on ulkoistettu,
  • suunnitteluratkaisujen muistaminen - miten ongelma ratkaistiin,
  • ajantasaisen tiedon löytämisessä
  • päätösten muistaminen - mitä olikaan sovittu?

Miksi dokumentointi on haastavaa?

• Ei ole vakiintuneita formaaleja dokumenttimalleja tai -pohjia. Käsikirjoitus- ja dokumenttimalleja on yhtä monta kuin on tuotantoryhmääkin.
• Dokumenttien nimet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi yrityksestä (nimityksiä käytetään myös ristiin).
• Verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa.
  • Vaadittavien dokumenttien tyypit ja niiden määrä riippuu tuotantoprojektin laajuudesta ja suunniteltavasta verkkopalvelutyypistä.
• Edellyttää suunnittelua
  • Dokumentoinnin taso: Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan? Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Mitä dokumentteja eri sidosryhmät tarvitsevat?
  • Dokumentoinnin hallinta: Selkeä ja johdonmukainen hakemistorakenne, dokumenttion versionhallinta, ylläpitovastuut ja suojaukset sekä vanhentuneiden dokumenttien arkistointi.

Mitä pitäisi dokumentoida?

Erilaiset dokumentit voidaan jakaa karkealla tasolla kolmeen eri ryhmään:

• Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne.
• Verkkopalvelun suunnitteluun liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus.
• Verkkopalvelun toteutukseen liittyvät dokumentit: erilaiset teknisen määrittelyn dokumentit

Katso taulukko oppimateriaalista verkkopalvelun sisällöntuotannossa käytettävistä dokumenteista.

Aloitusvaiheen dokumentit

Valokuva: Emma Jane Hogbin CC-By-2.0

• Tarjouspyyntö ja tarjous
• Toimeksianto
• Synopsis
• Konseptisuunnitelma

Tarjouspyyntö ja tarjous

Suunnittelu- ja toteutusprojekti lähtee liikkeelle useimmiten tarjouspyynnöstä.

• Tilaajalla voi olla valmis synopsis ja konseptisuunnitelma, joista selviää mitä tehdään, kenelle, miksi ja milloin (tärkeimmät rajaukset). - Helppo laatia tarjous.
• Useimmiten tarjouspyyntö sisältää liian vähän informaatiota tarjouksen laatimisen pohjaksi. Mitä sitten?
  • Tavataan tilaaja ja keskustellen selvitetään, mitä tilaaja haluaa ja mitkä hänen tavoitteensa ovat.
  • Laaditaan vastineeksi tiukka tarjous. Tarjotaan asiakkaalle perustoiminnallisuuden sisältävä ratkaisu.
  • Tarjotaan asiakkaalle esitutkimus- ja kartoitustyötä. Tarkoituksena on selvittää asiakkaan tarpeet.

Tarjous

• Aina kirjallisena - tarvittaessa tarjouksen sisällöstä voidaan varmistua.
• Tarjous on juridisesti sitova.
  • Tarjouksen jättäjä ei voi yksipuolisesti peruuttaa tarjoustaan.
  • Tilaajalla on oikeus saada tarjottu tuotanto tarjouksessa mainitulla hinnalla ja mainituilla ehdoilla.
  • Tarjous sitoo tarjouksen jättäjää tarjouksen voimassaolon ajan.
• Joissakin yksittäistapauksissa tarjous voidaan peruuttaa.

(Esim. Lukkari 2004, 90 - 92.)

Lähtökohtana toimeksianto

Tarjouksen hyväksymisen jälkeen tilaaja laatii toimeksiannon.

• Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko suunnittelu- ja tuotantoprosessille.
• Tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai -sisällön hän tilaa.
• Toimeksianto on tilaajan vastuulla.
  • Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä (tässä vaiheessa voidaan esim. tehdä yhdessä ideointityötä tilaajan kanssa)
  • Toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtä mieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään.

(Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 24.)

Synopsis

• Ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus- eli suunnitteludokumentti.
• Tiivistää ideointivaiheen tulokset yhteen dokumenttiin.
  • Viime kädessä yhteen lauseeseen, mottoon. Esimerkiksi Erimenu.fi palvelun: "Ajantasaista ja luotettavaa täsmätietoa erityisruokavaliotuotteista käyttäjille."
• Synopsis
  • tiivistelmä verkkopalvelun perusideasta eli sisällöstä ja toiminnallisuudesta,
  • hahmotelma tai luonnos; paperi, josta selviää palvelun sisältö ja muoto,
  • tehtävänä on ennen muuta tiivistää verkkopalvelun perusideat siten että eri osapuolet (rahoittaja, tilaaja, toteuttava työryhmä, suunnittelija) pääsevät yhteisymmärrykseen siitä mitä ollaan tekemässä
  • ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja
• Usein vähänkään laajempien verkkopalveluiden suunnittelutyön yhteydessä laaditaan myös ns. konseptisuunnitelma.

Synopsis

• Suunnittelijan tai käsikirjoittajan kirjoittamassa synopsiksessa määritellään: verkkopalvelun aihe (mitä), kohdeyleisö (kenelle) ja tavoite (miksi) sekä toteutustapa (miten).
• Synopsis on hyväksytettävä aina tilaajalla.
• Synopsista hyödynnetään jatkotyöskentelyn pohjana. Sen perusteella voidaan hahmotella alustava
  • rakennekaavio,
  • sisältöjäsennys,
  • käyttöliittymän ominaisuus- ja toimintamäärittelyt,
  • toiminnallisuuden määrittely,
  • aikataulu ja
  • budjetti.

Konseptisuunnitelma

• Palvelun strategisen vaiheen suunnittelu
  • tavoitteena on selvittää ja määritellä verkkopalvelun idea, sisältö ja toiminnan perustavoitteet
  • huomioidaan palvelun tilaajaorganisaation strategiset tavoitteet sekä keskeisten asiakas(käyttäjä)ryhmien ja sidosryhmien tavoitteet ja tarpeet
• Tulokset dokumentoidaan konseptisuunnitelmassa (strategy document)
  • tilaajaorganisaation strategiset tavoitteet kuten esim. verkkopalvelun strateginen tarkoitus, liiketaloudelliset tavoitteet ja mahdollisuudet, markkinatilanne, palvelun imago ja tyyli, palvelun mahdolliset riskit ja haitat sekä liittymäkohdat organisaation muuhun markkinointiin
  • vaihtoehtoisia konseptisuunnitelmia
  • selvityksen asiakasryhmistä (käyttäjäryhmistä) ja heidän tarpeistaan.

Personat suunnittelun tukena

Kuva: Pedro Ribeiro Simões CC-BY-2.0 Flickr.com

Kuvitteellinen esimerkki tyypillisen käyttäjän profiilista (Erimenu.fi). Lisätietoja: Develop Personas

• Perustiedot: Irene, 45 v., toimihenkilö, aviossa, 2 lasta
• Tietotekniikan käyttö: Suhtautuu tietotekniikkaan ristiriitaisesti. Kokee Internetin käytön hyödylliseksi. Kohtaa toisinaan ongelmia, joita ei osaa ratkaista. Käyttää Internetiä 4- 6 h/vko pankkiasiointiin, verkko-ostosten tekoon ja keskusteluun erilaisilla keskustelupalstoilla pääasiassa kotonaan. Käytössä pari vuotta vanha pöytä PC sekä laajakaistayhteys.
• Käytön motiivi: Haluaa tietää millaisia uusia vilja-allergiselle soveltuvia elintarvikkeita on tullut markkinoilla. "Ei minulla ole aikaa etsiä sopivia elintarvikkeita kaupoista."

Ongelmaskenaario: Perjantaina töiden jälkeen Irenellä on kiire markettiin. Perheen viikonlopun ruokaostokset on tehtävä ja vielä olisi ehdittävä hieman siivotakin ennen vieraiden tuloa. Irene miettii mitä tarjottavaa hän voisi varata ystävättärelleen Soilelle, jolla on keliakia. Kaupan luontaisesti gluteenittomien tuotteiden valikoima on tavanomaisen niukka ja tylsä eikä mitään uusia tuotteita näytä olevan tarjolla. Leipoakaan ei Irene nyt tällä kertaa ehdi. Irene muistelee Soilen maininneen, että paikallisella leipomolla on valikoimissaan uusi, herkullinen luontaisesti gluteeniton leivos. Irene yrittää etsiä kaupan leipomotuotteiden osastolla ko. leipomon tuotteita. Kysyy osaston hoitajaltakin, mutta hän ei osaa vastata Irenen kysymykseen. Leipomotuotteita on niin paljon, että täytyisi saada tarkempia tietoja. Osaston hoitaja lupasi, että he voisivat tilatakin tuotteen, mutta siinä tapauksessa täytyisi tietää tuotteen EAN-koodi. Irene luopuu ajatuksesta tarjota leivoksia ja päättääkin tarjota jäätelöä. Markkinoille näyttää tulleen uusi uuniomena-jäätelö, jossa on tuoteselosteen mukaan myös kanelia. Irene muistelee, että Soile oli myös allerginen joillekin mausteille eikä uskallakaan ostaa kanelilla maustettua jäätelöä. Täytyy siis tyytyä tavalliseen vaniljajäätelöön. Onneksi kotoa löytyy ainakin itse tehtyä lakkahilloa sen kanssa.

Ongelmaskenaariosta johdetaan käyttötarinoita, jotka kuvaavat miten käyttäjä käyttää verkkopalvelua ja miksi.

Suunnitteluvaiheen dokumentointi

Valokuva: Mai Le CC-By-2.0

• Asiakäsikirjoitus liitteineen
• Tuotantokäsikirjoitus
• Muut dokumentit

Keskeisin dokumentti = asiakäsikirjoitus

• Tarkoituksena on kuvata ja rajata verkkopalvelun asia(informaatio)sisällöt ja toimintoprosessit - muodostaa rungon, jonka ympärille palvelu rakennetaan.
• Pyrkii konkretisoimaan esim. synopsiksessa, konseptisuunnitelmassa esitettyjä asioita
  • määrittelevät verkkopalvelun tietosisältö sekä asiointi- ja toimintaprosessit - informaatioarkkitehtuuri (information architecture)
  • kertoo sisällön, sen rakenteen ja muodon, toiminnallisuuden sekä luonnokset käyttöliittymästä
• Dokumentin pohjalta tulisi kyetä muodostamaan käsitys lopullisesta verkkopalvelusta.
• Erityisen tärkeätä hyväksyttää lopullinen asiakäsikirjoitus tilaajalla ennen varsinaista tuotantokäsikirjoituksen tekemistä ja tuotannon aloittamista.

(Vrt. Garret 2003, 62 - 65; Lukkari 2004, 105; Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 28; Metsämäki 2000, 29 - 35.)

Asiakäsikirjoituksen sisältö

Asiakäsikirjoitus toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle ja tekniselle määrittelylle. Tyypillisesti asiakäsikirjoituksesta selviää:

• mitä sisältöjä verkkopalveluun sisällytetään
  • miten laaja verkkopalvelu on,
  • miten sisällöt tuotetaan verkkopalveluun (mahdollinen sisällönhallintajärjestelmä)
• miten sisältö jäsennetään (informaatioarkkitehtuuri),
  • millainen rakenne verkkopalvelulla on,
  • miten rakenteessa liikutaan,
• mitä mediaelementtejä käytetään ja missä yhteydessä,
• miltä sisältö näyttää,
  • mikä on informaation esitystapa ja
  • millainen verkkopalvelun visuaalinen ulkoasu (lay-out) on.

Toiminnallisuuden kuvaus

• Toiminnallisuuden dokumentoimisessa voidaan hyödyntää esim. käyttötapauksia:
  • Yksittäinen käyttötapaus (use case) kuvaa käyttäjän ja järjestelmän välisen vuorovaikutuksen jonkin tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjän näkökulmasta.
  • käyttötapauskuvaus (use case description) kertoo sanallisesti yhden käyttötapauksen sisällön käyttäen käyttäjän termejä.
  • Käyttötapauskaavioiden (use case diagram) avulla järjestelmän käyttötapaukset, toimijat sekä niiden väliset suhteet esitetään graafisesti.
• Kuvauksen tarkkuus voi vaihdella varsin vapaamuotoisista tarinoista suhteellisen formaaleihin kuvauksiin. Esimerkki Erimenu.fi palvelun toiminnallisuuden kuvauksesta. Rajoitettu käyttöoikeus.
  • Tyypillisesti kuvauksessa kerrotaan, mitä käyttötapauksessa tapahtuu ja mistä asioista käyttäjä ja järjestelmä vaihtavat tietoa.
  • Yleensä esitellään myös vuorovaikutustilanteen peruskulku, jota täydennetään edelleen kuvaten erilaiset muunnelmat ja poikkeustilanteet.
• Myös: olennainen käyttötapaus (essential use case) tai hierakkinen tehtäväanalyysi (hierarcial task analysis HTA)

(Esim. Schneider & Winters 1998, 14 - 38; Wiio 2004, 110 - 122.)

Toiminnallisuuden kuvaus

Valokuva: Sample Hand-drawn Storyboard [online]. Charlotte: University of North Carolina at Charlotte [viitattu 26.1.2010] http://www.lhup.edu/jyoho/participation/STORYBOARDING.doc

Toiminnallisuuden kuvaamisessa voidaan hyödyntää myös

• erilaisia luonnoksia (sketches)
• kuvakäsikirjoituksia (storyboard)
• prototyyppejä sekä mock-up -malleja
• kaavioita ja diagrammeja

(Newman & Landay 1999)

Ensimmäisiä luonnoksia Erimenu.fi -verkkopalvelun toiminnallisuuden hahmottamisesta (klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana).

Sisällön hahmottaminen

• Laaditaan kulloistakin käyttötarkoitusta varten sopiva verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri, jolle pohjana voi toimia
  • asian käsitteellinen jäsennys (valmis sivusto: Saavutettavuus verkkopalveluissa)
  • luonnos verkkopalvelun toimintaprosesseista
• Pienissä verkkopalveluprojekteissa esim. sivukartan tasoinen esitys sisällöstä.
• Laajoissa verkkopalveluiden ollessa kyseessä tarvitaan yksityiskohtaisempia dokumentteja
  • paljon tekstiä sisältävästä palvelusta laaditaan ns. sisältökäsikirjoitus,
  • vahvasti kuvaan tukeutuvasta palvelusta usein ns. kuvakäsikirjoitus (storyboard).

Katso esimerkit: Käyttäjään liittyvän informaatiosisällön ja toimintojen alustava hahmottaminen

(Vrt. Metsämäki 2000, 181 - 185.)

Sisällön hahmottaminen

• Luettelo on sisällysluettelon tapainen luettelo, missä pääasiat on jaettu valmiiksi alakohtiin ja niiden tarkennuksiin.
• Sivukartta jakaa sisällön ja toiminnallisuudet sivutasolle. Sivukartta kuvaa verkkopalvelun rakenteen.
• Sisältökäsikirjoitus koostuu tekstistä, jossa on huomioitu jo tehdyt sisältömäärittelyt.
  • kuvaus verkkopalvelun informaatiosisällöstä
  • mitä informaatiota kukin osio (mahdollisesti myös alaosiot)
  • usein myös kuvaideat, kuvatekstit ja ääniosiot jne.
• Kuvakäsikirjoitus kertoo sarjakuvamaisesti piirrettynä sen, mitä esim. videossa tai animaatiossa tapahtuu.
  • voi hyödyntää myös verkkopalvelun toiminnallisuuden havainnollistamisessa (Newman & Landay 1999).
• Sisällön jäsentäminen
  • esitystavan jäsennys (otsikko, tekstikappale, luettelo jne.)
  • sisältötason jäsennys (esim. ruokaohje: valmistusaineet, valmistusohje, välineet)
  • tietomallit (loogiset periaatteet, joiden mukaan tietokannan tietoalkiot jäsennetään) (katso esimerkki: Sisällön jäsentäminen tietomallin suunnittelun pohjaksi

Rakennesuunnitelma

Rakennesuunnitelma jäsentää verkkopalvelun informaatiosisällön ja toimii liikkumisjärjestelmän suunnittelun pohjana.

• Rakennesuunnitelmassa kuvataan mitkä asiat esitetään ja missä järjestyksessä.
• Erillisen rakennesuunnitelman tekeminen kannattaa.
• Rakenne esitetään kaavioiden ja piirrosten avulla.
  • Tarvittaessa täydennetään selventävillä teksteillä.
  • Kaikkia mahdollisia tasoja ja linkityksiä ei tarvitse suunnitelmassa esittää.
• Rakennesuunnitelmasta tulisi selvitä sivuston päätasot ja tärkeimmät liikkumismahdollisuudet.

Esimerkki 1: Yksinkertainen havainnollistus rakenteesta
Esimerkki 2: Garret, J.J. Sample diagram (pdf)

(Esim. Garret 2003, 106 - 111; Garret 2002; Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 35 -39.)

Asiakäsikirjoituksen liitteet

• Sisällöllisen suunnittelun rinnalla usein käynnissä myös muita suunnitteluprosesseja, joiden suunnitteludokumentit liitetään osaksi asiakäsikirjoitusta
• Käyttöliittymä
• Visuaalinen ilme: perusasettelu (lay-out), typografia, tekstielementtien tyyli ja sijoittelu, kuvallinen tyyli
• Mediakäsikirjoitus: mediavalinnat ja mediaelementtien käytön suunnittelu
• Tekniset määrittely

Käyttöliittymä

• Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu yksinkertaisimmillaan toiminnallisuutta ohjaavista elementeistä (navigointilinkit).
• Yleensä käyttöliittymästä laaditaan mallinäyttö (wireframe model), missä esitetään mm. päätason navigointi.
• Toisinaan laaditaan myös tyyliopas, joka sisältää ohjeita, sääntöjä ja suosituksia käyttöliittymän toteuttamiseksi.

Esimerkki 1: Käyttöliittymän luonnostelua
Esimerkki 2: Käyttöliittymän luonnos
Esimerkki 3: Valmis tuote

Visuaalinen ilme

• Yleensä suunnitteluvaiheessa perusasettelu ja visuaalinen yleisilme kannattaa hahmottaa esim. kuvankäsittelyohjelman tms. avulla ja hyväksyttää se tilaajalla.
• Perusasettelu (lay-out) määrittelee verkkopalvelun visuaalisen ulkoasun.
  • Typografialla tarkoitetaan tekstin visuaalisen ilmeen suunnittelua.
  • Tekstielementtien sijoittelu.
• Visuaalisessa ohjeistuksessa on yleensä mallinäyttöjen ohella tietoja käytetyistä väreistä, marginaaleista sekä typografiat, koristekuvat, logot ja informaatioelementtien sijoittelu jne.

Esimerkki 1: Mallinäyttö

Tuotantokäsikirjoitus

• Merkitys vähentynyt ketterien menetelmien käytön laajentumisen myötä.
  • Tuotantokäsikirjoitus laaditaan vain kriittisistä osioista vrt. Agile Modelling ja tarkoituksenmukainen dokumentointi.
• Sisältää ohjeet tuotantoon osallistuville oman työnsä tueksi. Esim. äänisuunnittelija pystyy toteuttamaan tarvittavat äänet.
  • Ohjaa verkkopalvelun tekijää "kokoamaan" tuotteen lopullisessa asiakäsikirjoituksessa määritellyllä tavalla.
  • Toimii myös dokumenttina tehdyistä ratkaisuista.
• Laaditaan tilaajan hyväksymän asiakäsikirjoituksen pohjalta (tuotantokäsikirjoitus on osa laajempaa tuotantosuunnitelmaa).
• Tuotantokäsikirjoitusta ei yleensä esitellä tilaajalle.

(Vrt. Ambler 2005; Kajava & Nykopp 2001; Lukkari 2004, 105 -108.)

Tuotantokäsikirjoitus

• Mediaelementtien tuotanto-ohjeet
  • Videoiden, kuvien, äänen tuotanto-ohjeet, pakkausmenetelmät
  • Animaatioiden ja videoiden kuvakäsikirjoitukset
  • Tiedostomuodot ja ohjelmalisäkkeet (plug-in).
• Verkkopalvelun rakenne, rakenteessa liikkuminen, toiminnallisuus
  • Tuotannollisia ohjeita
  • Materiaalin varmuuskopiointi.
  • Materiaalin hallinta tuotantovaiheessa (aineistojen sijainti).
  • Käytetyt tiedostomuodot.
  • Käytetyt ohjelmistot, versiot, ohjelmointikielet jne.
• Visuaaliset ohjeet:
  • Perusasettelu (lay-out)
  • Kuvakoot
  • Tiedostomuodot
  • Värimäärät, väripaletit, pakkausmuodot
• Liitteenä tekninen määrittelydokumentti.

Muut dokumentit

• Palaverimuistiot
  • Projektin alkuvaiheessa sovitaan, millainen käytäntö muistioiden laatimisessa otetaan käyttöön
  • Muistio on tiivis kuvaus siitä mitä päätettiin ja sovittiin (ei kannata uhrata kohtuuttomasti aikaan).
  • Asiakaspalavereista kannattaa aina laatia muistio ja lähettää se asiakkaalle (tilaaja on tietoinen siitä, missä vaiheessa toteutus on ja millaisia kannanottoja tai päätöksiä tilaajalta mahdollisesti seuraavaksi odotetaan)
  • Palaverimuistiossa on yleensä seuraavanlaiset asiat: projektin nimi, paikka ja päiväys, osallistujat, käsitellyt asiat, päätetyt asiat, jatkotoimenpiteet: kuka tekee mitäkin ja mihin mennessä?
• Työpäiväkirjat
  • Työn seurannan ja kommentoinnin apuvälineenä.
  • Vapaamuotoinen päiväkirja: mitä on tehty, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty, miten ajankäyttö onnistui, mitä ongelmia mahdollisesti esiintyi ja miten ne ratkaistiin.

Dokumentointia wiki-ympäristössä

(Vrt. Lukkari 2004, 108.)

Lähteet

Esityksen teknisestä toteutuksesta

Muutama maininta esityksen toteutuksesta:

• Käytössä on W3-konsortion Dave Raggettin HTML Slidy -kirjasto. Kiitos myös TTY:n tutkijalle, Jukka Huhtamäelle kirjaston hyödyntämiseen liittyvistä vinkeistä.
• Liikkuminen tapahtuu napsauttamalla hiirellä mihin kohtaan tahansa kalvoa tai painamalla välilyönti näppäintä. Eteenpäin esityksessä pääsee myös seuraavilla painikeilla: nuoli vasemmalle, nuoli oikealle, PgUp ja PgDn.
• Tekstin koon muuttaminen: Kun haluat suurentaa tekstiä, paina b. Kun haluat pienentää, paina s.
• Tulostaminen: Parhaan tuloksen saavutat, kun otat CSS-tyylit ja Javascriptin pois käytöstä ennen tulostamista. Paperia hukkaava tuloste syntyy, kun painat a-kirjainta ja tulostat.
• Lisää ohjeita: W3C Slide Shows in XHTML (englanninkielinen).